IPCC:n tärkein argumentti ihmisen syyllisyydestä maapallon ilmaston “katastrofaalisesta” muokkaamisesta perustuu lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden näennäisesti samanaikaisesta noususta. Lämpötilan vähäisen nousun suhteen on kuitenkin mahdotonta osoittaa, että ilmakehän CO2 olisi siinä se varsinainen syyllinen. Yhtä hyvin reilun sadan vuoden aikainen lämpötilan nousu voidaan tulkita pelkäksi toipumiseksi pienestä jääkaudesta (vaihdellen 1400-1800).
Kurjat surkeat vuosisadat katovuosineen ja kulkutauteineen voidaan tilastollisesti liittää auringon aktiivisuuden hiipumiseen ns. Maunder- ja Dalton-minimeinä tunnettuina aikoina. Nyt aurinko näyttää ajautuvan samantapaista hiipumista kohti, kuten edesmennyt ystäväni Timo Niroma oli erinomaisella tavalla selvittänyt: http://www.kolumbus.fi/tilmari/ilmuutos.htm ja esitelmässään: http://www.ilmastofoorumi.fi/tiedostot/Ilmastoseminaari_timo-niroma.pdf
Alabaman yliopiston (UAH), ilmastotutkijoiden, Roy Spencerin ja John Christyn ylläpitämä alemman ilmakehän lämpötilaa kuvaavaa tilasto kertoo lämpötilan pudonneen 30-vuoden keskiarvon lukemiin: http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/
Tämä johtuu lähinnä maapallon lämpötilaan vaikuttavan Tyynen meren el Niño ilmiön kääntymisestä viime vuoden loppupuolella päinvastaiseksi eli la Niñaksi. Tällöin päiväntasaaja-alueen pintavesi laajoilla alueilla jäähtyy läntisten tuulten voimistumisen seurauksena ajaen lämpimät pintavedet meren länsiosiin: http://fi.wikipedia.org/wiki/El_Niño
