Posted by: Boris Winterhalter | March 5, 2008

Maapallon lämpötila

Ranskalainen emeritus ilmastotutkija, professori Marcel Leroux, totesi Tukholmassa 2006 pidetyssä ilmastokokouksessa, että “maapallolla ei voi olla keskilämpötilaa koska ei ole keskimääräistä ilmastoakaan“.

Jari Holopainen ja Samuli Helama toteavat Tieteessä Tapahtuu lehdessä (6/2007) olleessa jutussaan “Haluttu, pelätty ilmastonmuutos”, että jo 1700-luvulla keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tämän mahdollisti tuolloin Turussa käyttöön otettu lämpötilan seuranta. He kirjoittavat mm.

Turun Akatemian lämpötila-aineiston analyysi kertoo, että uusi luonnontiede (eli havaintoihin perustuva tarkka mittaustekniikka) todellakin tuki hyötyopin mukaisia käsityksiä ilmaston parantamisesta ja leudontumisesta 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Ilmasto lämpeni ja vuosien 1751–80 kesä- ja talvilämpötilat olivat hyvin lähellä nykyisiä, mahdollisesti jopa hieman lämpimämpiä kuin nykyisin… Aikalaisten usko omiin kykyihinsä antropogeenisen ilmastonmuutoksen aiheuttajina on täten helppo ymmärtää jälkikäteen. Muutos ilmastossa oli sen leudontamiseksi tehtyjen toimenpiteiden kanssa yhtäaikainen ja todellinen. Vaikkakin toimenpiteiden ja muutoksen ajateltu yhteys tuntuu nykytiedon nojalla enemmän tai vähemmän heppoiselta uskomukselta, ei aikalaisilla ollut syytä epäillä käsitystään ihmisen roolin merkityksestä ilmastoa muuttavana tekijänä.

Edellä kerrottu osoittaa lämpötilamittausten tuovan ympäristön tilan arviointiin tärkeän lisän. Kaikkihan myönnämme, että mm ulkolämpötilan seuranta niin päivien kuin vuosienkin saatossa kiehtoo meitä. Laadimme mittaustuloksista erilaisia tilastoja, ja näistä tärkeimmiksi muodostuvat lähinnä oman paikkakuntamme säävaihtelut. Niihin verrattuna esimerkiksi koko Suomen keskilämpötila ei juurikaan kiinnosta. Kuinka moni onkaan kiinnostunut esimerkiksi Amerikan mantereen keskilämpötilasta, sillä silloin kun pohjoisessa on talvi niin etelässä on kesä, eli herää kysymys onko keskilämpötilalla merkitystä; entä koko maapallon keskilämpötilalla?

Säätieteilijät vastaavat tähän, että varsinaisella lämpötilalla ei tosiaankaan ole kuin paikallista merkitystä, mutta globaalilla tasolla ei käsitelläkään todellisia lämpötiloja vaan niiden poikkeamista pitkän ajan keskiarvosta. Ilmastosta puhuttaessa tämä keskiarvo lasketaan vähintään 30 vuoden ajalta.

Perustettaessa 1980-luvun lopulla hallitusten välistä ilmastopaneelia (IPCC) sen tehtäväksi muotoutui maapallomme ilmaston tilan seuranta sekä historian kirjoista tuttujen muutosten syiden pohdinta. Lämpötilasta tai oikeammin lämpötilamuutosten seurannasta tuli yksi tärkein mittauskohde ja sen tärkeimmäksi seurantaorganisaatioksi on vuosien saatossa tullut Hadley Centre, jonka Britannian pääministeri, Margaret Thatcher perusti 1990 hiilikaivostyöläisiä vastaan käymänsä taistelun tiimellyksessä.

Muutokset globaaleissa keskilämpötiloissa kertovat tiedemiehille, onko maapallon auringosta vastaanottama energia tasapainossa maasta avaruuteen karkaavan energian kanssa, eli lämpiääkö vai jäähtyykö elinpiirimme? IPCC:n ilmastoa arvioivat raportit rakentuvat pitkälti nimenomaan edellä mainitun brittiläisen Hadley Centre’n globaaleihin lämpötilatilastoihin.

Koska globaali keskilämpötila on joka tapauksessa saanut poikkeuksellisen suuren merkityksen ilmastonmuutoksen kehitystä arvioitaessa, on tärkeätä tarkastella asiaa lähemmin.

IPCC:n sanomana levitetään tietoa, että viimeisten vuosikymmenten aikana maapallon keskilämpötila on noussut kiihtyvällä vauhdilla ja syyllisinä pidetään ilmakehän kasvavia hiilidioksidipitoisuuksia. Katsokaamme mistä oikein on kysymys.

Hadleyn uusimman tilaston perusteella piirretty lämpötilakäyrä näyttää, että 1970-luvulta alkanut maapallon lämpötilan nousu on 2000-luvulla tyrehtymässä. Viimeisen vuoden aikana (tammikuu 2007 – tammikuu 2008) keskilämpötila on alentunut peräti 0,595 astetta, mikä on varsin raju lasku suhteutettuna koko puolentoista sadan vuoden aikana havaittuun alle yhden asteen lämpenemiseen.

Vaikka usean vuoden lämpötilan nousun pysähtyminen ja vuodessa tapahtunut kylmeneminen eivät vielä takaa trendin muutosta, niin tällä ilmiölle tulee löytää selitys. Ihmisen toimet eivät siihen riitä, etenkin kun hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousuaan.

Tämän vuoden helmikuun keskilämpötila 0,016 C näyttää satelliittimittausten mukaan hieman nousseen tammikuun pohjalukemista. Olihan 2004 loppukesän notkahdus myös varsin raju. Onko nyt kyseessä vain samanlainen tilapäinen notkahdus vai onko kyseessä todella auringon aktiivisuuden hiipumisesta johtuva ja 2000-luvun alkuvuosista alkanut hieman kylmenevä trendi? Jäämme odottamaan mitä tulevat vuodet antavat meille.

Asiaan palataan myöhemmin!


Responses

  1. Olen näkevinäni tuossa HadCRUT3-käyrässä oskillaatiota puolijaksoltaan ~30 vuotta: 1850-1880 nousee, 1880-1910 laskee, 1910-1940 nousee, 1940-1970 laskee, 1970-2000 nousee, noin niinkuin karkeasti.

    Näyttäisi käyvän suurin piirtein yksiin PDO-indeksin kanssa, kuten myös anjoviksen ja sardiinin määriin… Jonkinlainen proxy kai sekin on olevinaan? http://www.marine-ed.org/bridge/mbarianchovy_answers.xls

  2. Itse en ole kovin innokas hakemaan ilmiöistä syklisyyttä koska ilmaston kohdalla erilaisia toistuvia ilmiöitä on hirveä määrä ja tilastoinneilla ja korreloinneilla synnytetään hyvin helposti näennäis-riippuvuuksia.

    Mitä tulee Tyynen meren PDO:n ja kalastuksen keskinäiseen riippuvuuteen, niin Gary Sharp Kaliforniassa (http://www.sharpgary.org/) on todella “guru” ja yhdessä kollegoidensa kanssa tarkastellut hyvin laajalti kalastukseen liittyviä syklejä.

    Itsekin löysin yhdessä Jürgen Ahlheitin ja Anders Lehmanin kanssa aikoinaan Itämeren sedimenttien, Pohjanmeren sillisaaliiden ja vesimassojen heilahteluiden välillä selkeä kytkentä Pohjois-Atlantin oskillaatioiden (NAO) kanssa.

    Tärkeitä ilmastoonvaikttavaia tekijöitä löytyy roppakaupalla. On vain vaikeata asettaa ne oikeaan järjestykseen. LOD (Length of Day) kuten myös tietysti ENSO ovat merkittäviä tekijöitä. Vielä on paljon tutkittavaa ennen kuin voidaan sanoa ymmärtävämme ilmastoa.

    Timo Niroma on selvitellyt muita ilmaston syklisyyteen liittyviä ilmiöitä: http://www.kolumbus.fi/tilmari/index.htm (SUOSITTELEN)

  3. Vaikea uskoa että Hadley:n tilastossa olisi pystytty huomioimaan lähiympäristön muutosten vaikutus mittareihin.

    Katsokaa sivulta http://www.surfacestations.org/odd_sites.htm millaisia mittareita kuuluu verkostoon.

    Kun katsoon Ilmatieteen laitoksen sivulta http://www.fmi.fi/saa/tilastot_99.html Sodankylän käppyrää (pienempi rakenteiden vaikutus kuin Helsingissä) niin siitä voi vedättää monta eri totuutta kuten esimerkiksi:

    Lämpötila nousi 1910-1940 voimakkaammin kuin 1975-2005.

    Välillä 1945-1985 oli menossa global cooling.

  4. Ari Kattaisien linkin kuvilla ei ole käytännössä mitään tekemistä kokonaisuuden kanssa. Huonoimmissa paikoissakin olevat mittarit vääristävät vain vähän, muodostavat vain erittäin pienen osan mittarien kokonaismäärästä ja ovat UHI-korjattuja satelliittikuvien ihmisasutuksen mukaan.

    Tätä tukee mm. se, että satelliittimittaukset tukevat erittäin hyvin maamittauksia. Lisää jo pariin muuhunkin paikkaan linkittämälläni sivulla:

    http://logicalscience.blogspot.com/2007/09/toughstations.html

    Boriksen argumentti 2007 tammikuusta 2008 tammikuuhun on kirsikanpoiminta-argumentti.

    Koska Boris seuraa aktiivisesti keskustelua, hänen on ollut pakko nähdä ties kuinka monta kertaa argumenttina käyttämäni sivu:

    http://tamino.wordpress.com/2007/12/16/wiggles/

    Tuossa osoitetaan, kuinka ilmaston lämpeneminen ei suinkaan ole pysähtynyt 2000-luvulla vaan että trendi on edelleen sama.

    1995-2000 oli viileämpi kuin 2000-2005, joka taas oli viileämpi kuin 2005-2007.

    Millä ihmeellä voi väittää lämpenemisen pysähtyneen kuin jokainen 5-vuotiskausi on lämpimämpi kuin edellinen? Kerropas Boris se!

    Ari Kattainen väittää, että 1945-1985 oli menossa global cooling. Katso hyvä mies lämptötilojen kehitystä kyseisellä aikavälillä:

    Vuodesta 1945 maapallo lämpeni vuoteen 1985 monta kymmenystä! Minusta lämpenevää aikakautta ei ihan hevillä voi kutsua “global coolingiksi”!

  5. Kyllä lämpötila nyt puhuttaa! Otin sen hieman vaikeaksi aiheeksi kun tiesin, että mielipiteet vellovat laidasta laitaan.
    Kaupunkisaarekevaikutuksen (UHI) huomioiminen tilastoinnissa on vaikeata. Tästä ja yleensäkin asemien siirtymisistä johtuvia ongelmia ovat käsitelleet myös kotimaiset tutkijat, esim Raino Heino ja Heikki Tuomenvirta.
    Aktiivisen meren(pohja)tutkimuksiin osallistuneena minua on askarruttanut paljon enemmän lämpötilatiedot meristä, jotka sentään kattavat yli 70% maapallon pinta-alasta.
    Tuohon “cherry picking” lausahdukseen liittyy aivan yhtä lailla tuo Taminon Wiggles sivusto. Miksi juuri 5-vuoden trendi. miksi ei vaikkapa 150 vuotta? Tilastomatematiikalla voidaan saada vaikka millainen kuva.
    Sitä paitsi jutussani kirjoitin mm “Vaikka usean vuoden lämpötilan nousun pysähtyminen ja vuodessa tapahtunut kylmeneminen eivät vielä takaa trendin muutosta, niin tällä ilmiölle tulee löytää selitys.”
    Mielenkiintoinen on myös Hadley:n Cru-lämpötilojen ja GISS tilastojen erilaisuus, mutta se jääköön muiden selvitettäväksi.

  6. Anteeksi että taas spämmäilen, mutta tässä selitetään HadCRUT- ja GISS-tilastojen eroja.

    http://tamino.wordpress.com/2008/01/24/giss-ncdc-hadcru/

    Erot johtuvat hyvin pitkälti siitä, mikä aikaväli on referenssinä. Jos kyseiset käppyrät pannaan esittämään saman aikavälin anomalioita, ovat erot erittäin pieniä.

    BW: Kiitos Tuukka minua askarruttaneen asian selvittämisestä. Kuten Tamino toteaa, niin Hadleyn luvut ovat hieman GISS ja NCDC lukuja alempia. Merkittävin ero löytyy 2000-luvulta , jossa vain Hadley näyttää tasoittuvaa ja jopa hieman alenevaa trendiä.

  7. Tällä sivulla on huvittavaa tarinaa tamino:sta

    http://www.climateaudit.org/?p=2807#comments

  8. http://www.surfacestation.org on tutkinut 502 säähavaintoasemaa USA:ssa.

    13% mittareista oli ok
    18% virhe 1C
    55% virhe >= 2C
    14% virhe >= 5C

    Helsingin Kaisaniemen sääasema on keskellä kaupunkia. Tätä asemaa käytetään referenssinä kun tehdään lehdistötiedotteita jostain 0.1C eroista.
    Jyväskylän asema on valtavan asfalttikentän vieressä.

    Tämmöisten mittausten perusteella sitten vedätetään uutisia että “lämpimin marraskuu sataan vuoteen osassa maata”. Annetaan kuvaa että sää on erittäin poikkeuksellista. Mutta jos odottaa koko vuoden josko sattuisi osassa maata tulemaan lämpimin kuukausi niin siinä on 12 x 3 (jaetaan maa kolmeen) yritystä. Eli saa vetää 36 kertaa korista, jossa 100 lappua joista yksi on lottovoitto (uutinen).

  9. http://www.dailytech.com/Researcher+Basic+Greenhouse+Equations+Totally+Wrong/article10973.htm

    Tässä Daily techin artikkelissa on mielenkiintoinen tarina Unkarin entisestä Kioto-sopimuksen puolestapuhujasta, Miklos Zagonista.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Categories

%d bloggers like this: