Posted by: Boris Winterhalter | July 27, 2008

Ilmastommeko on lämmennyt?

Lähetin 12.7.2008 Hesarin toimitukseen seuraavanlaisen mielipidekirjoituksen, jota tosin 27.7 mennessä ei ole julkaistu:

Hyvä toimitus,

Lauri Itänen ihmettelee (HS 11.7.2008) onko ilmasto lämmennyt kun aamukahvia ei tarkene keskikesällä juoda ulkona.

Olen seuraavassa vastauksessani mielipidesivulle pyrkinyt selvittämään käsitteitä ilmastonmuutoksesta.

kesäterveisin

Boris Winterhalter

Lauri Itänen kysyy (HS 11.7) “ilmastommeko on lämmennyt?” ja jatkaa todeten, että toisin kuin tänä kesänä, aiemmin sentään tarkeni keskikesällä juoda aamukahvinsa ulkona.

Onko siis ilmasto lämmennyt? Vastaus riippuu siitä keneltä kysytään. IPCC:n omaksuman käytännön mukaan ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan vain ihmisen toiminnasta tapahtuvaa muutosta. Tällöin syyllistä haetaan sekä kasvihuonekaasupäästöistä että ihmisen muista toimista, kuten maankäyttömuutoksista. IPCC siis erottaa ihmisen aiheuttaman muutoksen luontaisesta, eli maapallon omista prosesseista. Viimeksi mainitut ovat tosin erittäin läheisessä kytköksessä mm. auringon toimintaan.

Tulee myös selvittää tarkoittaako kysymys vuosien välisiä säävaihteluita vai pitempiaikaista ilmastonmuutosta. Ilmastotutkijat puhuvat yleensä vähintään 30 vuoden jaksoista, joskin toisinaan myös huomattavasti pidemmästä aikavälistä.

Keskiajan nykyistä suotuisampi lämpökausi kesti noin 400 vuotta, kun taas jääkauden aikainen ilmasto pysyi Pohjolassa lähes muuttumattomana tuhansia vuosia.

Pienen jääkauden aikoihin vallinnut nykyistä kylmempi ilmasto aiheutti 1600-1800-luvuilla eurooppalaisen väestön keskuudessa paljon kärsimystä etenkin toistuvien katovuosien ja niihin liittyvien kulkutautien muodossa. Muuallakin maailmassa ihmisten elossa tapahtui noihin aikoihin luonnollisista ilmastomuutoksista johtuvia suuria mullistuksia.

Lyhyempien jaksojen kohdalla päädytään hyvin usein toteamaan, että, kun yhdellä alueella lämpiää, toisella viilenee. Näin kävi mm. viime talvena, kun etelä- ja keski-suomessa vallitsi poikkeuksellisen leuto talvi niin muualla pohjoisella pallonpuoliskolla talvi oli poikkeuksellisen ankara. Myös sateiden tiedetään jakaantuvan vaihtelevasti sekä ajallisesti että alueellisesti.

Toista sataa vuotta sitten alkanut ilmaston lämpeneminen ja elinolojen paraneminen on jatkunut vuosituhannen vaihteeseen saakka. Tänä aikana maapallon keskilämpötilan nousi vain vajaan yhden Celsius-asteen, mutta ilmasto-olot olivat aiempaa vakaammat.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen niin säähavaintoasemien kuin satelliittimittaustenkin perusteella maapallon aiempi keskilämpötilan nousu on kuitenkin hiipunut ja kääntynyt aivan viime vuosina jopa hienoiseen laskuun. Tämän lämpötilanousun pysähtymisen monet tutkijat liittävät auringon aktiivisuuden heikkenemiseen (näkyy auringonpilkkujen vähäisyytenä).

Boris Winterhalter, FT
Espoo


Responses

  1. Lueskelin tuosta auringon aktiivisuudesta ja monissa lähteissä mainitaan ns säteilypakotteen olevan varsin pienissä marginaaleissa. Tällä käsittääkseni on viitattu lyhyen aikavälin auringonpilkkumäärään.

    Löysin myös uutisen että auringon aktiivisuus olisi ollut taannoin korkeimmillaan vähintään 9000 vuoteen ja että uusia yli 100000 vuoden pituisia aurinkosyklejä olisi löydetty. Onko näistä parempaa tietoa?

    Tuliko kirjoittamasi kolumni muuten julkaistua lehdessä?

  2. Säteilypakotteiden yhteydessä IPCC viittaa auringon säteilyn (tav. valon) määrän vaihteluun, joka todella on varsin pientä. IPCC ei sen sijaan käsittele auringon aktiivisuuden vaihtelun vaikutusta ilmastoomme, sillä tarpeelliset fysikaaliset teoriat ovat vielä osittain hakusessa.

    Timo Niromalla on erinomaisia nettisivuja, esim: http://www.kolumbus.fi/tilmari/ ja googlaamalla löytyy jokunen suomenkielinenkin.

    Hesariin lähettämääni juttua ei ole julkaistu ja syyhän on siinä, että HS ei hyväksy skeptisiä kannanottoja ilmastonmuutyoksen suhteen.

  3. Onko media julkistanut tuon kannan ihan virallisesti vai onko tuo tullut kokemusten kautta selväksi?

    Lueskelin tuossa mm ilmatieteenlaitoksen sivuja ja sieltä löytyy pakollisen IPCC asian alta tekstiä mm mallien epävarmuustekijöistä esimerkiksi pilvisyyteen ja auringon toimintaan liittyen.

    Mikähän noiden kotimaisten instituutioiden, kuten ilmatieteenlaitos, todellinen kanta on?

  4. Mikäli tarkoitat Hesarin nuivaa suhtautumista, niin lehti noudattaa pääministerimme vaatimusta, että kaikkinainen ilmastovähättely on lopetettava heti. Huvudstadbladetin Max Arhippainen viestitti minulle jokin aika sitten, että pohjoismaiset suuret päiväkehdet ovat päättäneet, että IPCC:n uhka kuvat ovat totta.

    Sanoisin, että mallien suhteen myönnetään heikkoudet, mutta kuitenkin pidetään kiinni mallien tuloksista paremman puuttuessa – varovaisuusperiaate Gro Harlem Bruntlandin aikainen hokema. Mallien ongelma on se, että ne eivät osaa ottaa huomioon auringon aktiivisuuden vaihteluja (Maunder ja Dalton minimien kaltaiset ilmastovaikuttajat) koska sopiva teoria puuttuu.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Categories

%d bloggers like this: