Posted by: Boris Winterhalter | September 3, 2008

Viimeistä [skeptikkoa] viedään

Vihreälanka-nimisestä lehdestä toimittaja Lasse Leipola otti yhteyttä ja pyysi haastatella skeptikkoa. Tähänhän minä tietysti suostuin ja kuten myöhemmin huomasin samoin olivat suostuneet Jalle Ahlbeck ja Pasi Matilainen.

Lehti ilmestyi 8.8 (nr 32) ja hieman hämmästyin haastatelutekstien lisänä olleen pääjutun (kirjoittanut Hanna Eriksson) äänensävyä ja siinä siteerattuja asiantuntijoita, mm Jari Haapalaa (MTL) ja Mikko Alestaloa (IL).

Pääteksti uhkui skeptikkojen vähättelyä ja jopa sukupuutoon kuolemista. Tosin Alestalo kyllä kiitti skeptikkojen sinnikkyyttä; Itsekin vertaan toimintaani don Quixoten taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Kaikesta huolimatta jatkan ilmastovääristelyn oikaisemisen ristiretkeä parhaan kykyni mukaan.

Koko kyseinen teksti on luettavissa keskustelukommentteineen Vihreälangan nettisivuilta.


Responses

  1. Sitä vaan sopii ihmetellä, että miksi Hansen et al. haluavat sitten kriminalisoida skeptikot? Ja puolet briteistä ei pidä ilmaston lämpenemistä uhkana, koska skeptikot ovat aivopesseet heidät, kuten Hansen sanoi.

    Alestalon kommentti on aika paljastava “Itse en heidän tiedoillaan uskaltaisi ryhtyä väittelyyn”. Toki hän tarkoittaa “tietävänsä” enemmän, mutta tosiasiassa osoittaa, että ei tiedä oikeastaan mitään, eikä siksi uskaltaisi kääntyä valtavirtaa vastaan. Eikös tätä kutsuta yksinkertaisesti pelkuruudeksi?

  2. Mielenkiintoista. En valitettavasti päässyt lukemaan artikkelia rajallisen nettiyhteyden vuoksi mutta lukaisen sen illalla.

    Mitä käsitteellä “skeptikko” tässä tapauksessa sitten tarkoitettiin? Harvassa kai koko ilmastonmuutoksen epäilijät ovat. Muutoksen syiden osalta taas on jo enemmän keskustelua.

    Ja miten suurelta osin syiden keskustelu on vaimennettu suurten sanomalehtien päätöksellä olla julkaisematta ristiriitaista materiaalia?

  3. Kuten pääministerimme aikoinaan uhosi “kaikkinainen ilmastonmuutoksen vähättely on lopetettava heti”. Tällä hän tarkoitti nimenomaan ilmastoskeptikoita, tai Tiede-lehden terminologian mukaan ilmastoänkyröitä, vastarannan kiiskejä.

    Itse tulkitsen olevani skeptikko, koska tutkijana uskallan kyseenalaistaa väitettä, että nykyinen lämpeneminen olisi historiallisessa mielessä ennenkuulumatonta. Lämpenemisen aiheuttajaksi väitetään ihmisen toiminta ja nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käytöttö.

    Todettakoon vielä, että ihminen on kyllä esimerkiksi rajuilla maankäyttömuutoksilla vaikuttanut paikalliseen ilmastoon ja samalla pilannut sekä ilmanlaatua että juomavettä, mutta globaaliin ilmastoon vaikuttaminen on vielä ihmisen ulottumattomissa.

    Mitä tulee skeptikkojen lukumäärään, niin aktiivisesti osallistuvien kyseenalaistajien joukko on kyllä voimakkaassa kasvussa, kuten niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten aihetta käsittelevien blogien lukumäärästä voidaan päätellä. Joukossa on todella paljon alan todellisia asiantuntijoita. Näistä hyvin useat ovat eläkkeellä, jolloin aikaa riittää kunnollliseen perhetymiseen uusimpaan tutkimkseen laajemmaltikin, eikä ole työpaikkakaan uhan alla.

    Myös kriittisten tutkimustulosten määrä on ollut jatkuvassa nousussa, joskin tiedon julkistamisessa on ollut ongelmia kun arvovaltaisten vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen halukkuus julkistaa valtavirrasta poikkeavaa tietoa on ollut tavallisen median tapaan vaikeata.

  4. No johan on artikkeli. Sivuilta näkyy löytyvän myös muuta materiaalia kuten opas kuinka väitellä änkyrän kanssa.

    Harmillista että lähes aina keskustelu aiheesta kärjistyy hedelmättömäksi asemasodaksi jossa kumpikin osapuoli tökkii sinne mihin sattuu.

  5. Yksi kiintoisa eroavuus kasvihuoneilmiön teoriassa ja käytännössä on keskiajan lämpimämmän ilmastokauden jättäminen pois tarkasteluaineistoista tai muuten vain “unohtaminen”. Keskiaikaa (tai ehkä muinaiskreikkaa) muistuttaa myös nykyinen tiedemiesten pääosan “papisto”, joka tuijottaa lähinnä oraakkelia tietokoneiden ruuduista ja sen perusteella lausuvat ainoan oikean totuuden asioista. Tietokoneet kuitenkin antavat sellaisia tuloksia kuin niihin syötetään, eli tasan sellaisia tuloksia kuin niiden halutaankin antavan. Vähintäänkin teorioiden pohjana olevat mittaussarjat ja ohjelmistot pitäisi olla kaikkien vapaasti arvioitavissa, toisin kuin nyt on toimittu (YLE:n MOT 9.11.09)

    Vähän pahaa pelkään että tulevaisuudessa ei ilmastotutkijoita muisteta kuin säälinsekaisella huvittuneisuudella. Pääkunnian vienee joku nykyajan Galilei, joka osoittaa vastaansanomattomasti että ilmastomuutoksella ei ole nykykeskustelussa esitettyjä perusteita.

    Ilmastomuutoskeskustelulla on kuitenkin kiistämättä hyviäkin puolia, energiansäästö, aurinkoenergian käyttö jne. eivät haitanne ketään. Tähän vaadittava teknologia kuitenkin maksaa ja vaatii teknistä osaamista, mikä lisää teknologiaan ja – kuinka ollakaan – tutkimukseen sijoitettavia resursseja. Jos esitettyjä rajoituksia (hiilipäästöjen rajoittamista esim. vuoden 1990 tasolle tms.) sovelletaan demokraattisesti kaikille, tämä rajoittaa ennen kaikkea kehittyvien ja kehitysmaiden kehittymistä, joilla ei ainakaan tässä vaiheessa ole varaa hankkia puhdasta teknologiaa kasvaviin energiantarpeisiinsa.

    Mielestäni Kööpenhaminan ilmastokonferenssiin kannattaa suhtautua hyvin varoen, pitäen silmät ja korvat auki. Ainakaan ei pidä suostua mihinkään sellaiseen kalliiseen sopimukseen, johon kaikki suurimmat teollisuusmaatkaan eivät suostu. Siksiköhän Halonen sinne laitettiin Suomea edustamaankin- tämän teot kun eivät nykyään automaattisesti sido hallitusta.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Categories

%d bloggers like this: