Helsingin Sanomat erehtyi käynnistämään ilmastopiirin pari kuukakutta sitten. Tarkoituksena oli, että kaikki halukkaat saisivat lähettää ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaisivat. Todellisuudessa julkaistaviksi valittiin helppoja kysymyksiä, joihin virallinen taho saattoi rauhassa vastailla.
Yksi kysymys yli muiden herätti vilkasta keskustelua: Mistä johtuu, että asiantuntijat ovat niin erimielisiä?
Tähän erinomaiseen kysymykseen tuli ennätysmäiset 211 kommenttia. Keskustelu sivusi monasti varsin visaisia ilmaston muutokseen liittyviä aiheita.
Mikä oli syy, että hyvin virinnyt keskustelu haluttiin lopettaa? Olisiko keskustelu muuttunut virallisten tahojen kannalta liian “tunkeilevaksi” etenkin kun itseni ohella useat keskusteluun osallistuneet yrittivät saada viralliselta tahoilta (mm ilmatieteenlaitos) vastauksia nimenomaan ihmisen aiheuttamaksi väitetyn ilmastonmuutoksen tieteellisiä perusteita koskeville kysymyksilleen.
Näin meillä Suomessa tukahdutetaan asiallinen keskustelu. Kyllä meillä monet pienemmät aluelehdet vielä uskaltavat julkaista kriittisiäkin juttuja.
Englantia ymmärtävät voivat lukea mitä esim maltillinen Björn Lomborg kertoi äskettäin The Australian lehdessä Obaman poliittisesti korrekteista näkemyksistä.
Ilmastonmuutos ja riippumaton tiede 
Minun mielestäni kyseinen keskustelu oli tasoltaan täysin surkeaa ja vaikka ilmastoänkyröitä tuntui olevan monta, kuulin Hesarin sisäpiiritietoa, että hyvin pienestä määrästä IP-osoitteita ne tulevat.
“Maltillinen” Björn Lomborg on aiemmin sanonut, että kaikki ympäristönsuojelu on turhaa tai haitallista ja Tanskan tiedeyhteisö tuomitsi hänen teoksensa tieteen väärinkäytöksi ja tahalliseksi harhaanjohtamiseksi. Kyseessä on ympäristönsuojelun maailman suurin änkyrä, jonka väittäminen maltilliseksi on kyllä suurinta sontaa, mitä olen kuunaan kuullut.
Hyvää joulua!
By: Tuukka Simonen on December 23, 2008
at 10:41
Luulenpa että Hesari päätti lopettaa ilmastopiirin koska uusia kysymyksiä ei enää tullut. Keskustelu meni mainitsemassasi aiheessa siihen iänikuiseen juupas-eipäs -väittelyyn, jossa jokainen maallikko kuvittelee olevansa ilmastotieteilijä ja joka on käyty lukemattomia kertoja eri saiteilla.
Muissa aiheissa keskustelua ei sitten paljon syntynytkään.
Tämä on minun veikkaukseni. Kannattaa toki kysyä asianosaiselta toimittajalta mikä oli syynä blogin lakkauttamiseen ennen kuin maalailee salaliittoja seinille.
By: Tom Pesch on December 24, 2008
at 7:17
Kiitos Tuukka valaisevasta kannanotosta. En poistanut kommenttiasi, vaikka se mielestäni sotii hyviä tapoja vastaan, koska se on esimerkki vääränlaisesta asennoitumisestasi. Ei keskustelua käydä haukkumalla mielestäni varsin asiallisia kommentoijia. Jos ja kun olet eri mieltä, niin toivoisin perusteltuja väitteitä, ei “poskesta vedettyjä heittoja”.
On totta, että Lomborg oli “The Skeptical Environmentalist” kirjastaan syytettynä “tieteellisestä epärehellisyydestä” mutta tuomio peruutettiin riittämättömän näytön takia. Kyseessä on ollut inkvisitiomainen hyökkäys Lomborgin henkilöä kohtaan. Tällainen henkilöön kohdistuva mustamaalaus on tyypillistä kun “jokin taho” uskoo oman harhaoppinsa olevan vaarassa paljastua. Tieteessäkin tulee sananvapauden kukoistaa.
Tuukka esittää, että “…mielestäni kyseinen keskustelu oli tasoltaan täysin surkeaa…”. Tom Pesch ei myöskään arvosta käytyä keskustelua, mutta esittää mielipiteensä maltillisesti. On selvä, että tällaisessa foorumissa helposti lipsahdetaan juupas-eipäs-väittelyyn. Sehän johtuu tietysti siitä, että asiasta vastakkaisten mielipiteiden esittäjät eivät valitettavasti “kuuntele” toisiaan.
Voin vakuuttaa, että useat nimimerkin taakse piiloutuneet henkilöt ovat minulle tuttuja, mutta eivät työpaikkansa tai muusta syystä halua esiintyä omalla nimellään. Lähes kaikilla asiallisesti kommentteja esittäneillä on takanaan aiheeseen soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäisin vielä, että “maallikkokin” on mielestäni oikeutettu esittämään perusteltuja mielipiteitään.
Tom olettaa, että ilmastopiiri lopetettiin kysymysten puutteeseen. Minä taasen tiedän itsekin niitä lähettäneenä, että kysymyksistä ei ole voinut olla pulaa. Kiperiin kysymyksiin ei vain löytynyt halukasta vastaajaa. Moderaattorille kuuluu kuitenkin kiitos siitä, että salli vilkkaan asiallisen keskustelun käydä edes jonkin aikaa..
Toivon hartaasti, että uusi vuosi tuo mahdollisuuden avoimeen keskusteluun ilman sensuuria. Olenkin usein toistanut olevani valmis milloin tahansa osallistumaan debattiin, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä.
By: Boris Winterhalter on December 25, 2008
at 9:36
“Toivon hartaasti, että uusi vuosi tuo mahdollisuuden avoimeen keskusteluun ilman sensuuria. Olenkin usein toistanut olevani valmis milloin tahansa osallistumaan debattiin, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä.”
Jos tuollainen suomenkielinen debatti jossain syntyy, seuraisin sitä kyllä mielelläni itsekin. Olen mielestäni yrittänyt olla objektiivinen näissä Hesarinkin ilmastokeskusteluissa. Ongelmana on se, että mitä syvemmälle ilmastotieteen yksityiskohtiin mennään, sitä vaikeampaa on maallikon erottaa puhutaanko asiaa vai täyttä roskaa kun väitetään jotain esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidin absorptiokyvystä tiettyjen aallonpituuksien suhteen. Maallikko joutuu näissä asioissa väkisinkin olemaan jossain määrin auktoriteettiuskovainen.
Blogit vääristävät keskustelua tästä aiheesta. Todellinen keskustelu aiheesta kaiketi käydään tiedelehdissä ja yliopistoissa eikä blogeissa. Hesarin blogi ei voi tietenkään olla tieteellisen keskustelun areena vaan tiedonvälittäjä asiantuntijoiden ja maallikoiden välillä.
Itse pidän tärkeimpänä tiedonlähteenäni RealClimatea, jonka en ole huomannut kohtelevan ‘skeptikkoja’ mitenkään eri tavalla kuin muita, vaikka näinkin olen kuullut väitettävän.
By: Tom Pesch on December 25, 2008
at 10:22
Lähetin mielestäni asiallisia kysymyksiä “ilmastopiirille” mutta niihin ei vastattu. Sen sijaan poimittiin mielestäni typeriä ja toinen toistaan tyhjä(n)päi(väi)sempiä kysymyksiä joihin “asiantuntijoiden” vastaukset olivat samaa tasoa.
Suomalaisella massamedialla on lähihistoriassa tausta itsesensuurista, “rähmälläänolosta”.
Niin kuin Tuukka kertoo ja arvata saattaa, skeptikoiden IP-osoitteet on selvitetty…
Keskustelu sen sijaan oli minusta tasokasta ja todisti Alvin Tofflerin kauan sitten näkemyksen, että tietämys on hajautunut yhteiskunnan hierarkioiden huipulta syvälle sen verkostoihin. Tuttavapiirissäni on korkeastikoulutettuja ihmisiä ja heillä on hyvin “terve” näkemys ilmastohysteriasta. Kenelläkään vaan ei ole aikaa tai insentiiviä osallistua tällaiseen keskusteluun.
Minullakaan ei ole työni takia aikaa seurata kaikkia ilmastokeskustelun kiemuroita ja kysyisin siksi yhtä asiaa.
HS:n keskustelusta osui silmään, että onko “suuri ilmastonmuutoskertomus” nyt muuttunut?
Aikaisempi Kertomus 1.0 oli:
“Esiteollisella ajalla ilmasto oli vakaa kunnes ihminen alkoi 1800-luvulla tupruttaa hiilidioksidia joka alkoi muuttaa ilmastoa”.
Versio 1.0 on yhtäpitävä environmentalismin uskonnon kanssa, jonka mukaan Ihminen pilasi Paratiisin.
Nyt Versio 2.0:
“Lämpeneminen vuoteen 1975 oli asti oli normaalia toipumista pienestä jääkaudesta (tosin emme tiedä mikä sen tai vastaavat ilmiöt aiheutti) mutta sen jälkeen lämpeneminen johtuu ihmisen tupruttamasta hiilidioksidista”.
Versio 2.0 ihan eri kertomus kun Versio 1.0.
Käsittääkseni Versio 2.0 on kuitenkin ristiriidassa logaritmisen C02-herkkyyden kanssa.
By: IT-konsultti on December 25, 2008
at 8:20
Hei,
Olin yksi palstan moderaattoreista. Ensinnäkin haluan kiittää Boris Winterhalteria aktiivisesta osallistumisesta HS.fi:n ilmastopiiriin. Olit yksi palstan aktiivikeskustelijoista, joten näkemyksesi tuskin jäivät kenenkään varjoon. Siksi tämä sensuuripuhe tuntuu nyt vähän kohtuuttomalta.
HS.fi:n Ilmastopiiri oli yksi vaihtuvista teemoistamme.
Keskustelupalsta toimi pitkälti samoin kuin parisuhdetta koskeva keskustelupalstamme Perheonni (http://blogit.hs.fi/perheonni/) pari vuotta sitten. Tosin nyt mukana oli laajempi joukko eri asiantuntijoita, jotka koostuivat virkamiehistä, kansalaisjärjestöistä kuin ilmastoskeptikostakin.
Keskustelupalsta oli avoin kaikille, myös ns. taviksille, jota halusivat kysyä myös Boriksen mainitsemia ns helppoja kysymyksiä. Kysymykset valittiin erikseen joka viikko niin, että keskenään mahdollisimman erilaiset kysymykset pääsivät vastattaviksi ja myös muilla kuin palstan vakiokävijöillä oli mahdollisuus saada kysymyksensa julki.
Kuten Perheonnella Ilmastopiirilläkin oli etukäteen suunniteltu aika ja keskustelupalsta loppui tämän suunnitelman mukaisesti. Samalla konseptilla tulemme jatkossa varmasti ottamaan myös muita aiheita käsittelyyn.
Kuten teemankin aikaan näkyi ilmastomuutos herättää voimakkaitakin intohimoja, mutta aina ei ole tulipaloa, vaikka kuinka huutaisi savua. Toivottavasti tämä vastaus selvitti nyt asian Boris Winterhalterille.
By: Pauliina Grönholm / HS.fi on December 26, 2008
at 6:38
Kiitos Pauliina, että osallistut tähän blogiini kertomalla ilmastopiirin tavoitteista. Puheeni sensuurista liittyi lähinnä yleiseen ilmapiiriin ja mm. pääministerimme vaatimukseen heti lopettaa vähättelevät puheet ihmisen aiheuttamaksi uskotusta ilmastonmuutoksesta. Ilmastopaneelin (IPCC) sanelemaa ja ilmatieteenlaitoksen omaksumaa virallista uskoa ei myöskään saisi kritisoida.
Ilmastopiiriä olenkin kiittänyt avoimuudesta ja todella kriittistenkin puheenvuorojen sallimisesta, vaikka tällaista avointa debattia ei Helsingin Sanomien päivälehden sivuilla ole juurikaan näkynyt.
Mikäli ilmastopiirin lopettamisen ajankohta oli jo blogia suunniteltaessa etukäteen päätetty pyydän anteeksi hätiköityä näkemystäni, että lopetuspäätös olisi liittynyt hankaliin kysymyksiin. Toteaisin vielä, että tämä letkautukseni sensuurista ei suinkaan kohdistunut ilmastopiirin ylläpitoon, vaan mm. ilmatieteenlaitoksen haluttomuuteen osallistua kriittiseen ilmastokeskusteluun. IL:n pelko johtunee, siitä että uudet tutkimustiedot mm. auringon toiminnasta saattaisivat siirtää painopisteen pois poliittisesti korrekteista hiilidioksidipäästöistä.
Tom Pesch on oikeassa, että ilmasto on sen poikkitieteellisen luonteensa takia vaikeasti hahmotettavissa. Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset eivät ratkea meteorologien osaamisella, vaan siihen tarvitaan paljon laajempi monien tieteenalojen rakentava yhteistyö.
Vaikka itse olen ilmastoaiheeseen pyrkinyt syventymään kohta kaksi vuosikymmentä, ei oma verrattain laaja luonnontieteellinen koulutukseni ja eläkeiän jälkeenkin kertynyt kokemus ole riittänyt vakuuttumaan, että ilmastonmuutokseen liittyvä tiede olisi ratkaistu.
Mitä tulee RealClimate sivustoon, niin olen eri mieltä sen tasapuolisuudesta. Vaikka Gavin Schmidt, sivuston päämoderaattori, pyrkii ylläpitämään korkeata tieteellistä tasoa, niin näkemykset, jotka poikkeavat IPCC:n omaksumista “totuuksista” harvemmin saavat palstatilaa. Useimmiten sivuilla pilkataan minunkin tuntemiani, mielestäni rehellisiä tutkijoita, jotka ovat vakuuttuneet, että ilmastotieteessä on vielä monia norsun mentäviä aukkoja.
IT-konsultti osuu naulankantaa todetessaan, että hänenkin tuttavapiirissään on korkeasti koulutettuja ja heillä “terve” näkemys ilmastohysteriasta, mutta osallistuminen syvällisempään keskusteluun jää odottamaan parempia aikoja ja riittävää ulkopuolista kannustinta.
IT-konsultin “suuri ilmastonmuutoskertomus” ei valitettavasti ole muuttunut. Kaivataan edelleen sitä uusinta versiota 3.0, jossa todettaisiin, että maapallon ilmasto on omaehtoisesti vaihteleva, jossa ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on marginaalinen luonnollisten prosessien rinnalla ja auringon (aktiivisuus) ja muiden taivaankappaleiden vaikutuksille annetaan niille kuuluva merkitys.
By: Boris Winterhalter on December 26, 2008
at 11:18
“Kaivataan edelleen sitä uusinta versiota 3.0, jossa todettaisiin, että maapallon ilmasto on omaehtoisesti vaihteleva, jossa ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on marginaalinen luonnollisten prosessien rinnalla ja auringon (aktiivisuus) ja muiden taivaankappaleiden vaikutuksille annetaan niille kuuluva merkitys.”
Haluaisin kuulla mitä mieltä Boris on James Lovelockin viimeaikaisista näkemyksistä, joiden mukaan ilmakehän luonnolliset itsesäätelymekanismit ovat pettäneet ja ilmasto on siirtymässä kohti kuumempaa tasapainotilaa?
By: Tom Pesch on December 26, 2008
at 12:01
Kyllä minullekin on muodostunut sellainen käsitys, että jos on Lomborgin kanssa jostain asiasta eri mieltä, on todennäköisesti oikeassa.
IPCC:n raporteista löytyy tieteen näkemys ilmastonmuutoksesta. Jos siihen ei luota, vaan mieluummin uskoo omiin päätelmiinsä tai johonkin mystiseen salaiseen luonnonvoimaan joka muuttaa ilmastoa, sille ei mahda mitään. Tähän ilmastopiirin keskustelu lukkiutui. Halutaan selitystä ja ”todistusta”, mutta tieteen selitys ei kelpaa ja muuta ei ole. Olen täysin vakuuttunut siitä, että vaikka ilmasto lämpenisi kymmenen astetta ja meren pinta nousisi kymmenen metriä, yhä löytyy niitä jotka uskovat, että se on ihan luonnollista, Aurinko aiheuttaa sitä, ja ihmisen vaikutus ilmastoon on hyvin vähäinen, lähinnä ”hyttysen ininää”.
Mitä ilmastopiiriin tulee, kyllä minä sain alusta pitäen sellaisen käsityksen, että se oli tarkoitettukin määräaikaiseksi. Nyt Pauliina vahvisti sen. Eikä asiantuntijoiden ollut tarkoitus osallistua keskusteluihin. Tuskinpa sitä heiltä kielletty oli, mutta ymmärrän hyvin että heillä on muutakin tekemistä kuin nettikeskusteluiden seuraaminen.
Ja olihan siellä ainakin yksi raskaan sarjan asiantuntijakommentti. Tässä:
http://tinyurl.com/8hrk9f
Minusta näyttää, ja näistäkin kommenteista näkee, että ”skeptikot” ovat ehkä muita herkempiä näkemään mörköjä. Puhutaan lehdistösensuurista, vaikka sitä ei ole. Todetaan, että ”skeptikoiden IP-osoitteet on selvitetty”, vaikka tällaiset blogisoftat näyttävät kaikkien keirjoittajien IP:t joka tapauksessa. Ei mörköä siinäkään.
By: Kaj Luukko on December 26, 2008
at 1:23
Ehkäpä HS olisi voinut viimeistään siinä vaiheessa kun asia nousi keskustelussa esille tuoda tuon määräaikaisuuden esille. Nyt siihen ei saatu mitään vastausta ennenkuin nyt Pauliinan toimesta.
Henkilökohtaisesti koitin blogin kautta saada lisätietoa erinäisiin seikkoihin kuten luonnon omiin kiertokulkuihin ja niiden vaikutukseen eri asioissa. Eikä tässä ole tietenkään tarkoitus sysätä asioita niiden olalle vaan saada juuri sitä lisätietoa asioihin. No hyvin harvoihin näihin seikkoihin tuli sen suurempaa selvyyttä joten oletan edelleen ettei sen tarkempaa tietoa ole olemassa.
By: Jackass on December 26, 2008
at 5:22
Tom kyselee mitä mieltä olen James Lovelockin mietteistä. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että en ole lukenut yhtäkään hänen kirjoistaan, mutta aina välillä olen jonkun otsikon lukaissut ja ehkä hieman miettinytkin hänen sanomaansa.
Ainakin siitä olen samaa mieltä hänen kanssaan, että vain fissioydinvoima voi tyydyttää lyhyellä aikavälillä ihmiskunnan kasvavaa energiatarvetta odottaessamme fuusiovoimaa tai auringon suoran energian hyödyntämistä tai jotain vielä mietintämyssyissä lymyävää rajatonta energialähdettä.
Sen sijaan en näe todisteita siitä, että ilmakehän omat säätelymekanismit olisivat pettämässä. Minulle tulee lähinnä mieleen, että Lovelock tukeutuu tuomiopäiväjulistuksessaan enemmän median välittämiin kauhukuviin kuin todelliseen tutkimustietoon. Hänen näkemyksensä sisältää uskonnonkaltaista hurmiota kun hän kuvaa maapalloa elävänä olentona. Siksi se ei oikein löydä yhtymäkohtia minun geologisen maailmankuvani kanssa.
Geologina olen tietoinen menneiden aikojen rajuistakin ilmastovaihteluista enkä näe nykyisessä ilmastossa muuta poikkeavaa kuin väestömäärän lisääntymisestä johtuvat ympäristöongelmat ja niiden seurauksena valtavat maankäyttömuutokset paikallisilmastoon vaikuttavine lieveilmiöineen. Näillä on todennäköisesti monin paikoin vaikutusta sadantaan ja lämpötilaan, etenkin siellä missä väestötiheys on suuri.
On melkoista suuruudenhulluutta kuvitella, että ihminen pystyisi nykytekniikallaan muuttamaan maapallon keskimääräistä ilmastoa, mitä se keski-ilmasto sitten olisikaan. Tässä en tarkoita lyhytkestoista häiriötä, jollaisen voisi saada aikaiseksi vaikkapa massiivisella ydinpommituksella. Kylmänsodan aikoina peloteltiin laajamittaisen ydinsodan seurauksilla. Tuolloin ajateltiin, että räjähdysten voimasta yläilmakehään noussut pöly estäisi auringon lämmittävän vaikutuksen – maapallolle lankeaisi ydintalvi. Samalla radioaktiivinen säteily aiheuttaisi ihmiskunnan tuhon. Ehkä näin saattaisi käydä, mutta en voi kuvitella, että siitä seuraisi maapallon ilmaston katastrofaalinen muuttuminen. Paljon todennäköisempää on ilmaston nopea toipuminen ja entisen tapaisen luonnollisen vaihtelun jatkuminen.
Lovelockin ajatus ilmaston itsesäätelymekanismien pettämisestä on sukua ns. “tipping point” ajattelulle, jossa kuvitellaan jonkinlaista kynnyskohtaa. Sen ylittyessä ilmasto karkaisi uusille urille. Tällainen ajatus sopii hyvin pelottelupropagandaan, mutta reaaliseen maailmaan se ei mielestäni sovi. Ajatellaanpa vaikka jääkausien tulemisia ja menemisiä. Sen järeämpää ja tavallaan nopeampaa muutosta luonnossa on vaikea kuvitella, ehkä asteroidin törmäystä tai todella massiivista tulivuoren purkausta lukuun ottamatta, ja kuitenkin luonto on toipunut kerta toisensa jälkeen.
Lovelockin kauhuskenaarion asemesta kannattaa pohtia miksi maapallon ilmasto on nykyisenkaltaisen elämän ilmestymisestä lähtien säilynyt leveyspiiriensä mukaisesti karkeasti ottaen vakiolämpöisenä (kts vesitermostaatti). Menneiden aikojen suurimmat ilmastonmuutokset liitetään yleensä sekä mannerliikuntojen aiheuttamiin ilmastovyöhykkeiden muutoksiin että auringon aktiivisuuden ohella planetaarisiin tekijöihin ja vaikkapa Milankovitchin sykleihin.
Historian kirjojen ja arkeologisten kaivausten perusteella ilmastossa on koettu sekä hyviä että huonoja aikoja. Sivilisaatioita on vuosisatojen ja -tuhansien saatossa syntynyt ja kadonnut. Syynä ovat olleet joko pitkäaikaiset kuivuudet tai jatkuvat tulvat. Myös monsuunisateiden ja Tyynenmeren el Niño-tapahtumien epäsäännöllisyydet ovat koetelleet ihmisten kohtaloita.
Näin on aina ollut ja näin on myös tulevaisuudessa oleva, eikä siinä ihmisen tuottamalla hiilidioksidilla ole sanottavaa roolia.
By: Boris Winterhalter on December 26, 2008
at 8:56
“Minulle tulee lähinnä mieleen, että Lovelock tukeutuu tuomiopäiväjulistuksessaan enemmän median välittämiin kauhukuviin kuin todelliseen tutkimustietoon. Hänen näkemyksensä sisältää uskonnonkaltaista hurmiota kun hän kuvaa maapalloa elävänä olentona.”
Olen itse saanut sellaisen käsityksen että Lovelock on vaikuttanut 1900-luvun lopun ilmakehätieteisiin suunnilleen enemmän kuin kukaan. Eikö Gaia-teoia ole laajalti hyväksytty maajärjestelmätieteen piirissä? Mainitsemasi vesitermostaatin kaltainen järjestelmähän nimenomaan kertoo jonkinlaisesta planetaarisesta homeostaasista. Eikö Gaia-teoria juuri ole se versio 3.0, systeemi jossa planeetan ilmasto on omaehtoisesti vaihteleva kokonaisuus?
Oli niin tai näin, tähän maallikkoon Lovelockin kaikki kirjat ovat uponneet kuin kuuma veitsi voihin. Suosittelen todella kaikille.
By: Tom Pesch on December 26, 2008
at 9:27
Kaj Luukon väitteet kaipaavat selvennystä:
Lomborgiin liittyen hänen ihmettelynsä juontavat juurensa tilastotiedettä opettaessaan. Oppilaiden harjoitustöitä varten tarvittiin dataa ja siihen hän päätti käyttää YK:n uusimpia tilastoja.
Hämmästys oli suuri kun hänen oppilaidensa kanssa lasketut tilastotiedot eivät kaikilta osin vastanneetkaan virallisia YK:n julkistamia tuloksia.
Tästä alkoi salapoliisityö, joka sitten lopulta johti kirjaan, jonka kautta häntä syytetään tieteellisestä epärehellisyydestä, syyte joka kuitenkin lopulta perusteettomana hylättiin.
Mitä tulee IPCC:n raportteihin, olen mielestäni perehtynyt niihin melko hyvin ja etenkin IPCC:n uusimpaan vuonna 2007 ilmestyneeseen tieteellisiä perusteita koskevaan laajaan selvitykseen (AR4 WG1).
Erityisen mielenkiintoista on verrata tätä perusteellista raporttia päättäjille suunnattuun yhteenvetoon (IPCC-AR4-SPM). Havaitaan, että yhteenvedossa esitetään faktoina väitteitä, joista varsinaisessa raportissa käsitellään vaihtoehtoisia tulkintoja ja virhemarginaaleja.
Pidän edelleen mainittua raporttia varsin hyvänä tietolähteenä, joskin hieman värittyneenä.
Siinä mm. todetaan auringon ilmastovaikutuksesta ja Henrik Svensmarkin teoriasta seuraavasti:
The most likely mechanism is considered to be some combination of direct forcing by changes in total solar irradiance, and indirect effects of ultraviolet (UV) radiation on the stratosphere. Least certain, and under ongoing debate as discussed in the TAR, are indirect effects induced by galactic cosmic rays (e.g., Marsh and Svensmark, 2000a,b
Lakoninen kommentti perustuu vain kahteen vuonna 2000 julkaistuun tutkimukseen vaikka niiden jälkeen Svensmark oli julkaissut monta varsin perusteellista tutkimusta. Niitä ei tarkoituksellisesti käsitelty aiheen yhteydessä, koska ne olisivat vähentäneet hiilidioksidipelotteen efektiä.
Kunnioitan Heikki Nevanlinnan asiantuntemusta monissa auringon toimintaan ja ilmastoonkin liittyvissä kysymyksissä, mutta mainitsemassasi “raskaan sarjan” asiantuntijakommentissa hän kyllä haukkuu väärää puuta. Kannattaa lukea Jalle Ahlbeckin tekstin ja verrata sitä hänen käyttämäänsä Hadley keskuksen lämpötilakäyrään. http://www.factsandarts.com/articles/no-significant-global-warming-since-1995/
Tekstissä sanotaan: …Contrary to common belief, there has been no or little global warming since 1995 and this is shown by two completely independent datasets. Hän siis sanoo, että vuoden 1995 jälkeen maapallon lämpötilassa ei havaita merkittävää nousua. Kuva ilmentää tämän seikan mielestäni varsin hyvin. Nevanlinnan herja “…Ahlbeckin “kylmä fakta” onkin muuttunut lämpimäksi faktaksi” ei vastaa totuutta.
By: Boris Winterhalter on December 26, 2008
at 9:56
Tarkoitin kommentillani “kertomuksen” muuttumisesta sitä, että ilmastopelottelu näyttäisi nykyisin keskittyvän vuoden 1975 jälkeisiin tapahtumiin. Näkökulma on entistäkin myooppisempi.
“Gaiasta” sen verran, että luin joku aika sitten James Heartfieldin kirjasen Green Capitalism, ja vaikka siinä oli monta kohtaa joista olen eri mieltä, mielenkiintoinen ajatus oli otsikon “vihreä kapitalismi” ja environmentalismin ja klassisen taloustieteen vertailu. Kummassakin keskeistä on niukkuus ja “gaiamainen” tasapaino. Kumpikin unohtaa teknologian ja innovaation, jotka ovat kehitystä ja muutosvoima, “ulkoinen muuttuja”. Vihreän kapitalismin tavoite on tuottaa siis niukkuutta ja pyrkiä käymään sillä kauppaa. Pörssikauppaa käydään myös todellisuutta korvaavilla abstrakteilla johdannaisilla, kuten päästöoikeuksilla. Tässä mielessä maan, kiinteistöjen ja raaka-aineiden keinotteluun perustunut talouskupla oli nimenomaan vihreä kupla.
By: IT-konsultti on December 28, 2008
at 10:20
Yhdysvaltalainen ekonomisti ja kolumnisti Walter E. Williams on lainannut Ahbeckin em. kirjoitusta kolumnissaan. Juttu on levinnyt monilla web-sivuilla joulun aikaan, joten skeptiset mielipiteet ovat saaneet julkisuutta.
http://washingtontimes.com/news/2008/dec/27/global-warming-rope-a-dope/
Tekstissä geologi David Gee kyselee hauskasti:
“For how many years must the planet cool before we begin to understand that the planet is not warming? For how many years must cooling go on?”
By: Wade on December 29, 2008
at 9:58
Valitettavasti Wade’n Washington Times’n 27.12.2008 ollut kirjoitus, kuten eivät monet muutkaan samantapaiset kirjoitukset, tuskin löytävät tiensä meidän suomalaiseen ilmastopelottelua harrastavaan lehdistöön tai muuhun mediaan.
Tämänkin päivän Hesarissa oli useita muutoin ehkä ansiokkaitakin kirjoituksia, mutta kuitenkin tukeutuivat mantraksi muodostuneeseen uskoon ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutokseen liitetään kaksi virheellistä väitettä:
1. Uskotaan, että ihminen aiheuttaa toimillaan maapallon liiallista lämpenemistä ja muita katastrofaalisia luonnontapahtumia.
2. Uskotaan, että ihminen pystyy hillitsemään tätä ilmastonmuutosta, ja siihen on ryhdyttävä vaikka se edellytää suuria uhrauksia. Sitä korostetaan väitteellä, että nyt uhraukset olisivat pienemmät kuin jos vielä odotetaan.
Tiedämme kiistatta, että luonto (fysiikka ja kemia) säätelee maapallon ilmastoa. Se on sekä sisäsyntyisten että ennen kaikkea maapallon ulkopuolisten tekijöiden summa. Ihmisen omat toimet ovat mitättömät luonnonvoimien edessä.
Jotta selviäisimme esi-isiemme tapaan myös tulevaisuudessa ilmaston oikuista ja todennäköisistä kylmemmistä ajoista, on terveen järjen käyttö edelleen suotavaa. Älkäämme tuudittautuko uskoon lämpimämmästä ilmastosta vaan varautukaamme myös kylmään.
By: Boris Winterhalter on December 29, 2008
at 2:00
Kun aina kaikessa pitää olla tarkat tieteelliset perusteet, niin haluaisin tietää mihin todistusaineistoon perustuu yleinen, ja edelläkin esitetty, näkemys, että ihmiskunnan energiantarve kasvaa jatkuvasti.
Kuvittelisin itse maallikkona muun muassa, että tekniikka kehittyy ja vaatii jatkossa nykyistä vähemmän energiaa.
By: T.Sipilä on December 30, 2008
at 1:49
Eihän tulevaisuutta voi tieteellisesti ennustaa, mutta arvioita on eri instanssien tekemiä. Koska keskustelu liittyy ilmastoon niin IPCC:n ennuste kelvannee: http://www.ipcc.ch/ipccreports/sres/emission/116.htm ja siinä Figure 5-2. tai voit lukea perusteet: http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg3/ar4-wg3-chapter4.pdf
Joka tapauksessa, vaikka tekninen kehitys on ripeätä kaikilla energian käyttösektoreilla, niin teollistuneiden (rikkaiden) maiden energian säästöt eivät kompensoi kehittyvien maiden kuten Kiinan ja Intian lisääntyvää kulutusta.
By: Boris Winterhalter on December 30, 2008
at 3:30
Tässä voisi nyt naljailla tuon tahon luotettavuudesta, mutta vakavasti puhuen (koska energia-asiat ovat aika vakavia riippumatta ilmastonmuutosta koskevista näkemyksistä) olen aika kauan ollut hyvin ihmeissäni sen takia, että uskomus sähkön ja myös fossiilisten polttoaineiden kulutuksen jatkuvaan kasvuun esitetään niin itsestäänselvänä ja varmana.
Kuitenkin se riippuu paitsi teknologian kehityksestä myös monista muista asioista. Psykologisten tekijöitten vaikutus on nyt huomattu jo talousviisaittenkin keskuudessa uusimman talouskriisin aikana.
Jospa esimerkiksi moni suomalainen yhtenä päivänä hoksaisi, että asumismukavuus ei lisäännykään enää sadannen valaisimen asentamisen seurauksena ja niistä 99 lampusta suurin osa on tarpeettomia.
Tai ajattelisi, että poikalapsen voi mopoilun sijasta kannustaa pyöräilemään.
Tai keksisi, että jääkaapin takana puolen metrin päässä vallitsee ulkona itse asiassa suuren osan vuotta sopiva jääkaappilämpötila ilman sähköä.
Esimerkkejä on lähes rajattomasti.
Myönnän, että melkein kaikki asiantuntijat ennakoivat energiankulutuksen kasvua, mutta kerran voisi tapahtua niinkin, etteivät ennustukset toteutuisi.
Maailmassa on kuitenkin aikanaan nähty melkoisia sivilisaatioita ilman sähköä ja polttomoottoria.
By: T.Sipilä on December 30, 2008
at 4:20
Minusta T. Sipilällä on hyvä kysymys.
Myös Boris Sinun vastaus on oikea.
Mielestäni kehittyvissä maissa teknologian kehitys (sekä taloustieteilijöille että environmentalisteille kuitenkin “ulkoinen muuttuja”) hyvinkin kääntää energian kulutuksen per capita laskuun. Jopa Sternin raportin (2006) liitteessä oli tällainen ajatus. Siten IPCC:n skenaarioiden oletus päästöjen ja BKT:n riippuvuudesta on virheellinen ja noudattaa orjallisesti environmentalistisen talousteorian doktriinia, jonka mukaan “talouskasvu on paha” (Mishan: The Costs of Economic Growth).
Tietoyhteiskunnan futurologit tosin esittivät kasvun dematerialisaatiota jo 1980-luvulla; “no matter matters”, “bits eat atoms”.
Hyvä esimerkki on liikematkailun romahdus digitaalisten yhteistyöjärjestelmien takia. Firmoissa on taantuman takia matkustuskielto ja se muuttaa pysyvästi käytäntöjä. Tai paperiton toimisto.
Itse ajattelen, että on käymässä niin, että energian kulutuksella ei ole pian mitään väliä, kun sitä kasvavasti tuotetaan hajautetusti samalla lailla kuin ihmisillä on 99,9 % ylikapasiteettia nykyisin tietokoneissa ja kännyköissä. Eikä tämän kapasiteetin ja käytön määrää kukaan pysty enää laskemaan. Näin tavallaan on jo loma-asunnoilla, missään kirjoissa ja kansissa ei ole siellä käytetty polttopuu tai lämpöpumpun tuottama tai auringon keräämä lämpö.
Ratkaisu ei ole environmentalistisen talousteorian mukainen ja yhdysvaltalaisen Enronin kehittämä ja Euroopassa omaksuttu johdannaisinstrumenteillla tapahtuva keinotekoisen niukkuuden instrumenttien pörssikeinottelu, kuten päästökauppa, vaan teknologian kehittäminen.
Uskon, että säästävämmän teknologian kehittäminen generoi jatkossa uutta talouskasvua ja samalla lisää eikä laske elintasoa.
Boriksen kanssa olen samaa mieltä että kehittyvillä mailla kestää aikaa päästä tasolle jossa kulutus laskee, mutta nekin hyppäävät “likaisimman vaiheen” yli.
By: IT-konsultti on December 31, 2008
at 5:44
“Tietoyhteiskunnan futurologit tosin esittivät kasvun dematerialisaatiota jo 1980-luvulla; “no matter matters”, “bits eat atoms”.
Hyvä esimerkki on liikematkailun romahdus digitaalisten yhteistyöjärjestelmien takia. Firmoissa on taantuman takia matkustuskielto ja se muuttaa pysyvästi käytäntöjä. Tai paperiton toimisto.”
Kuitenkin digitaalisen konferenssiteknologian tultua liikematkustus on lisääntynyt ja paperittoman toimiston tultua paperin kulutus toimistoissa on kasvanut. Pahoin pelkään että ihminen kuluttaa aina niin paljon kuin pystyy, sillä se on ihmisluonnon mukaista.
Haluaisin toki uskoa että esimerkiksi netti tekee sanomalehdet tarpeettomiksi, mutta käytäntö osoittaa että ihmiset haluavat uutiset paperilla postilaatikkoonsa autolla tuotuna joka aamu. Usko ihmisen järjellisyyteen on typeryyttä, ihminen haluaa vain maksimoida mukavuutensa.
Vaikka maailma keskittyisi energiatehokkaan teknologian kehittämiseen täysillä, väestönkasvu syö saadut hyödyt. Jos jokainen kiinalainen saa sen jääkaappinsa ja autonsa, vaikka ne olisivat tehokkaimmat mahdolliset, luonnonvarat loppuvat silti ja ympäristötuhot vievät hyvinvoinnin.
Väestön määrä on kaikkien ympäristöongelmien perimmäinen syy.
By: Tom Pesch on January 1, 2009
at 3:08
Muistuttaisin tässä yhteydessä, että vaikka energian käyttö todennäköisesti lisääntyy ainakin lähivuosina tai vuosikymmeninä, niin vakaa näkemykseni on, että siitä seuraava ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden odotettavissa oleva nousu ei tule sanottavasti vaikuttamaan globaaliin ilmastoon. Siitä huolehtivat luonnon omat säätelymekanismit, mm. auringon aktiivisuuden muutos, “vesitermostaatti”, jne.
By: Boris Winterhalter on January 1, 2009
at 4:15
Auringon aktiivisuuden muutos ei ole säätelymekanismi, koska se ei saa takaisinkytkentää Maan ilmastosta.
Vesitermostaatti ei pidää lämpötilaa vakaana, koska säädön vahvistus ei ole ääretön. Palaan tähän siinä vesitermostaatti-aiheessa.
Luja pitää uskon olla, jotta näiden näkemysten varaa lähtee tulevaisuutta rakentamaan.
By: Kaj Luukko on January 1, 2009
at 7:59
Auringon aktiivisuuden vaihtelu, joka ilmenee auringonpilkkutiheydessä, korreloi varsin hyvin menneiden aikojen ilmastonvaihteluiden kanssa. Mikä on se todellinen vaikutusmekansimi on edelleen pohdiskelun kohteena. Ovatko kosmiset sätteet tässä selitys vai vain jonkin muun vielä tunnistamattoman tekijän aikaansaannos, odottaa ratkaisua, johon CERN’ssä käynnistynyt CLOUD-projekti toivottavasti antaa jonkinlaisen vastauksen.
Joka tapauksessa on selvää, että hiilidioksidimäärän nousu ei voi aiheuttaa IPCC:n peräänkuuluttamaa lämpötilan muutosta. Sitä vastaan sotivat sekä CO2:n spektraaliominaisuudet että historialliset ja geologiset tiedot, eikä edes viimeaikojen lämpötilatrenditkään sitä tue (tosin aikaväli on vielä varsin lyhyt eikä näinollen kelpaa todisteeksi, mutta…).
Eihän maapallon lämpötila olekaan vakaa, vaan se ilmaston kaoottisesta luonteesta johtuen heiluu ajoittain melko suurissakin puitteissa. Sattuu vain olemaan niin, että tämä vesitermostaattiteoria kykenee selittämään muiden tekijöiden ohella miksi lämpötila ei ole eikä tule karkaamaan. Ilmaston suurista vaihteluista on runsaasti historiallista ja arkeologista tietoa ja kaikesta huolimatta maapallon ilmasto on aina palautunut ja pysynyt suhteellisen vakaana, eikä tätä vakautta ole horjuttaneet jääkaudet eikä muut suuret ajottaiset myllerrykset.
Maapallo saa pääosan lämpöenergiastaan auringosta nimenomaan päiväntasaajavyöhykkkeellä, mistä se ilmamassojen mukaan leviää korkeimmille leveyspiireille, josta se edelleen pitkäaaltoisen säteilyn muodossa karkaa avaruuteen.
Jään odottamaan näkemyksiäsi “vesitermostaati” juttuni yhteydessä.
By: Boris Winterhalter on January 1, 2009
at 8:50
Ymmärsin edellisestä kommentista, että sanoit Auringon aktiivisuuden muutoksen olevan ilmason säätetelymekanismi.
Jääkauden aikana ilmaso oli n. 5 astetta kylmempi ja meren pinta 120 metriä alempana kuin nyt. Ennusteet näyttävät enimmillään saman verran lämpenevää tämän vuosisadan aikana. Miten lämpeneminen nyt olisi mahdotonta kun se on tapahtunutt vain joitain kymmeniä tuhansia vuosia sitten?
Jaakausi on yksi tasapainotila, interglasiaali toinen. Ihminen palauttaa kierrosta poistunutta hiiltä takaisin ilmahekään. Sellaista ei tässä mittakaavassa ole välttämättä koskaan tapahtunut, ei ainakaan viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana, kun jääkausia on esiintynyt ja ihmislaji kehittynyt. Miten se muuttaa tasapainoa? Kerro konkreettisesti, miten hiilidioksiekvivalentin nousu 1000 ppm:ään muuttaa ilmastoa?
By: Kaj Luukko on January 2, 2009
at 5:46
Kosketat vaikeata aihetta, eli mistä tulevat jääkaudet ja niiden väliset interglasiaalivaiheet. Milankovitch ehdotti maapallon ja auringon keskinäisten rataparametrien vaihtelua, mutta miksi jääkaudet alkoivat vasta vajaat kolme miljoonaa vuotta sitten. Tähän tarjotaan Panaman kannaksen syntymistä ja sen mukanaan muuttuneita merivirtoja ja niiden kautta muuttuneita ilmasto-oloja. Israelilainen astrofyysikko, Nir Shaviv yhdessä kanadalaisen geologin Jan Veizerin kanssa ovat esittäneet, että meidän aurinkokuntamme matkaa galaksissamme kierteissumujen läpi, jolloin kosmisen säteilyn määrän vaihtelut tanskalaisen Henrik Svensmarkin ajatusten mukaisesti vaikuttaisivat pilvisyyden kautta ilmastoomme aiheuttaen kylmien ja lämpimien jaksojen vuorottelun.
Tässä yhteydessä en ota kantaa asiaan; totean vain, että viime jääkauden aikana ilmasto oli monin paikoin maapallolla nykyistä huomattavasti kylmempi ja merenpinta oli todella noin 120-130 metriä nykyistä alempana, koska suuret maa-alueet olivat kilometrien paksuisten jäämassojen peitossa.
Jääkairauksista tiedämme, että kylmenemine tapahtui verrattain hitaasti. Voidaan ajatella, että jostain syystä lisääntynyt pilvipeite varjosti maanpintaa, jolloin talvella satanut lumi ei ehtinytkään sulaa pois kesän aikana ja sama jatkui vuodesta toiseen kasvattaen lumipeitettä, joka lopulta kasvoi paksuutta ja levisi yhä laajemmaksi. Tiedämme myös, että ajoittain oli lämpimämpiä välijaksoja ja jään reunat perääntyivät kasvaakseen uudelleen. Syitä tähän voidaan vielä vain arvailla ellei haluta uskoa edellä mainittujen tutkijoiden teorioihin. Joka tapauksessa viimeinen jääkausi loppui varsin nopeasti noin 11500 vuotta sitten.
Grönlannin jääkairausten mukaan lämpötila nousi muutamissa vuosikymmenissä toistakymmentä astetta ja m.m. Suomen peittänyt jää perääntyi sangen nopeasti. Tähänkin sopii ajatus pilvipeitteen nopeasta vähenemisestä, jolloin aurinko pääsi sulattamaan jäitä.
Mannerjään syntyminen ja sen häviäminen on faktaa. Sen sijaan IPCC:n esittämät tulevaisuuden lämpötilaskenaariot ovat nimensäkin mukaan pelkästään ajatusrakennelmia, jota perustuvat tietokonemalleihin. Tällä hetkellä lukuisat tutkimukset tukevat ajatusta, että auringon aktiivisuus on hiipumassa vieden maapalloamme Daltonin minimiä tai vielä pahemmin Maunderin minimiä muistuttavia olosuhteita kohti. Jos näin tapahtuu niin lämpenemisen asemesta joudumme varautumaan pieen jääkauden aikana vallitseviin sääoloihin.
Jääkausien tuleminen ja meneminen johtuu aivan muista syistä kuin hiilen kierrosta ja ilmakehässä oleva hiilidioksidi ja sen vaihtelu ei todellakaan määrää maapallon ilmastoa, vaikka eräät tahot näin toivovatkin. Hiilidioksidin vaikutuksesta lämpötilaan kirjoitin Helsingin Sanomien ilmastopiirissä: http://blogit.hs.fi/kysyilmastosta/?p=9#comment-184
By: Boris Winterhalter on January 3, 2009
at 10:31
Stabiili ilmasto dynaamisessa systeemissä on mahdoton
Planetaarisen systeemin kiertoparametrit toisiinsa kytkeytynein vuorovaikutussuhtein,
auringon aktiivisuuden vaihtelu sekä maapallon geologinen aktiivisuus siitä johtuvine
prosesseineen johtavat alati vaihtuviin muutoksiin maapallon ja ennenkaikkea valtamerten lämpötaloudessa.
Edellä mainitut avaintekijät pitävät huolen siitä, että mapallon ilmasto vaihtelee jatkuvasti eripituisissa jaksoissa jääkausista lämpimiin kausiin (ja kaikkea niiden väliltä lyhyemmissä aikaskaaloissa).
Ilmasto on aina vaihdellut ja tulee näin myös tekemään tulevaisuudessakin. Ihmisellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia stabiloida ilmastoa johonkin tiettyyn läpötilatasoon.
By: Jukka Timperi on February 8, 2009
at 6:24
Ilmasto on todella aina vaihdellut ja välillä varsin rajustikin ja tulee näin tekemäään myös jatkossa teki ihminen mitä tahansa.
Auringon hiipumisesta on juuri ilmestynyt uusi tutkimus: Duhau de Jager 2009. Forecasting the parameters of sunspot 24 and beyond.
Click to access 2009-forecasting-jastp-71-239.pdf
Siinä todetaan, että seuraava aurinkosykli jäänee edellisiä huomattavasti heikommaksi ja näin ollen saattaa johtaa Dalton tyyppiseen minimiin ja vastaavaan kylmempään ilmastoon.
By: Boris Winterhalter on February 8, 2009
at 8:09
Norjalaisen huippuastrofyysikko Pål Brekken mukaan auringon rooli viime vuosikymmeninä tapahtuneesta maapallon lämpenemisestä on paljon keskeisemmässä asemassa, kuin IPCC on olettanut. Sellaisille väitteille, että keskustelu ilmastonmuutoksen syistä on päättynyt ei ole olemassa tieteellisä perusteita.
Myös Brekken mukaan auringon aktiivisuuden voimakas vaihe on tältä erää ohi ja olemme menossa kohti usean vuosikymmenen kestävää viileämpää kautta.
Pål Brekke:
We could be in for a surprise,” he cautions. “It’s possible that the sun plays an even more central role in global warming than we have suspected. Anyone who claims that the debate is over and the conclusions are firm has a fundamentally unscientific approach to one of the most momentous issues of our time.”
The UN Intergovernmental Panel on Climate Change (IPPC) has determined that the earth’s temperature has risen by about 0.7° C since 1901. According to Dr Brekke, this time period coincides not only with an increase in human-caused greenhouse gas emissions, but also with a higher level of solar activity, which makes it complicated to separate the effects of these two phenomena.
There is much evidence that the sun’s high-activity cycle is levelling off or abating. If it is true that the sun’s activity is of great significance in determining the earth’s climate, this reduced solar activity could work in the opposite direction to climate change caused by humans. In that case,” contends Dr Brekke, “we could find the temperature levelling off or actually falling in the course of a 50-year period” – an assertion that provokes many climate researchers.
By: Jukka Timperi on March 1, 2009
at 3:29
Tuo Pål Brekken kommentti toistaa mitä olen jo runsaan viikon takaisessa viestipolussani kertonut.
Auringon aktiivisuuden muutos saattaa todella johtaa päinvastaiseen ilmastonmuutokseen kuin mitä IPCC on toitottamassa.
By: Boris Winterhalter on March 1, 2009
at 5:30
Kaikki tuo on perin tuttua Helsingin Sanomista,kun kysyy miksi ilmastokriittinen kommentti ei mahdu “mielipide”-sivulle,vastataan,että “asiasta on keskusteltu jo tarpeeksi” ja heti seuraavana päivänä siellä on kolme kommenttikirjoitusta “huolestuneilta perheenäideiltä Porvoosta” jne. ilmastonmuutoksen kauheudesta ;) !
By: Hannu Tanskanen on March 23, 2009
at 11:07
On ollut varsin mielenkiintoista havaita, miten viime kuukausina keskustelu ilmastonmuutoksesta on kuumentunut samalla kun lämpötilamittausdata niin valtameristä kuin ilmastakin osoittaa vilenevää trendiä.
Kannattaa luke Philip Stottin artikkeli aiheesta.
http://icecap.us/index.php/go/political-climate/cognitive_dissonance1/
By: Jukka Timperi on April 21, 2009
at 4:16
IPCC:n ilmastoennusteiden mukaan lämpenemisen pitäisi edelleen jatkua, vaikka tosiasia on, että lähes kymmeneen vuoteen ei ole enää lämmennyt.
Äskettäin Tromssassa pidetty kokous osoitti, kuinka mr. Gore ja kumppanit yrittävät epätoivoisesti ylläpitää myyttiä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä maalailemalla yhä hurjempia uhkakuvia maapalloa uhkaavista katastrofeista. Todellisuus on kuitenkin se, että aurinko, valtameret (lämmön varastoijina) ja vesihöyry (ilmakehän yleisin ja voimakkain ns. kasvihuonekaasu) ovat merkittävimmät maapallon ilmastoon vaikuttavat tekijät.
Hiilidioksidin (CO2) rooli, ja varsinkin ihmisen toiminnoista peräisin olevan, on vähäinen. Hiilidioksidin kokonaismäärä ilmakehässä on nykyisin noin 385 ppm eli vain vajaat neljä sadasosaa yhdestä prosentista. Siitäkin valtaosa on peräisin maapallon omista prosesseista. Vesihöyryn osalta sen sijaan puhutaan aivan toisista suuruusluokista. Vesihöyryn määrä ilmakehässä on keskimäärin noin yksi prosentti (vaihteluväli 0,3 – 3 %).
Tieteellinen fakta on, että 1980 ja 1990 luvuilla tapahtunut lämpeneminen osui yksiin lyhyiden ja voimakkaiden aurinkoaktiivisuusjaksojen kanssa (vrt. syklit 21-22). Juuri päättymässä oleva aurinkosykli 23 venyikin sitten jo poikkeuksellisen pitkäksi ja sen loppuvaiheessa vuodesta 2003 lähtien maapallon ilmastossa on alkanut näkyä viilenemisen merkkejä.
Astrofyysikkojen mukaan tulevista aurinkosykleistä (24-27) odotetaan intensiteetiltään alhaisia ja kestoltaan pitkiä.
Havaittu, todennäköisesti jo alkanut muutos kohti pitempiaikaista heikompaa aktiivisuutta merkitsee sitä, että myös valtameriin varastoituu tulevina vuosikymmeninä vähemmän lämpöä ja näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee jatkossa, todennäköisesti ainakin seuraavat 30-70 vuotta.
By: Jukka Timperi on May 9, 2009
at 12:42
Olet oikeassa, että auringon aktiivisuudessa ilmenevä hiipuminen viittaa kylmenevään ilmastoon ja osoitteessa: https://ilmasto.wordpress.com/2009/02/20/missa-menemme-tanaan/ löytyvät omat mietteeni aiheesta.
By: Boris Winterhalter on May 9, 2009
at 6:32