Posted by: Boris Winterhalter | July 1, 2009

Energia-lehden ilmastonäkemys

Energia-lehden (Talentum) uusimmassa numerossa (5/2009) on laaja ilmastoa koskeva juttu ja muitakin ilmastoon liittyviä aiheita. katsokaa

Päätoimittaja Terho Puustinen on mahdollisesti alussa yrittänyt saada aikaiseksi asiallisen ja tasapuolisen koosteen ilmastonmuutoksesta käytävästä keskustelusta – olihan hän palkannut freelancetoimttajan Jussi Laitisen haastattelemaan ilmastoskeptikoja. Kun “uskovaisten” puolella haastateltavina oli “kova” kaarti, Oras Tynkkynen, Petteri Taalas, Phil Jones, Hans-Joachim Schnellnhuber, ym on selvä, että totuus väistyy politiikan tieltä.

Terho Puustiselle laatimani avoin kirje:

Avoin kirje Energia-lehden päätoimittaja Terho Puustiselle. 1.7.2009

Uusimmassa Energia-lehdessä (5/2009) ollut laaja ilmastonmuutosta koskeva kirjoitus on herättänyt paljon ajatuksia, joista valitettavan suuri osa ei saa kiitosta. Pääpiirteissään tasapuolisuuteen pyrkivä teksti on kuitenkin johtamassa lukijaa tehokkaasti harhaan mitä tulee aiheesta käytävään kansainväliseen debattiin. Ongelmaksi ovat muodostuneet haasteltaviksi valittujen yksioikoiset mielipiteet sekä valittu kuvitus.

Pyrin seuraavassa valottamaan missä valitut asiantuntijat ovat mielestäni väärässä ja missä teksti joutuu hakoteille.

Otsikko HÄLYTYS – Talouskriisi on vähäinen vaiva tulevaan ilmastokriisiin verrattuna.. olisi pikemminkin kohdistettava maapallon väestömäärän kasvuun kuin ilmastoon. Vaikka ilmasto muuttuisi kuinka paljon, niin kasvavan väestön kasvava energiatarve on ehdottomasti tärkein syy kohdistaa huomio energian säästämiseen, uusiutuvien kehittämiseen sekä ruokahuollon varmistamiseen.

On todella surullista, että Tshekin presidentti Vaclav Klaus ei ole onnistunut vakuuttamaan muiden maiden päättäjiä ilmastonmuutoksen todellisesta luonteesta. Poliittisen vyöryn alla Klaus on jäänyt toivottoman yksin kritisoidessaan IPCC:n yksioikoista uskoa ilmastomallien ja supertietokoneiden tuottamiin skenaarioihin. Huom! Skenaariot eivät IPCC:n kielenkäytön mukaankaan ole ennusteita vaan todella pelkästään ajatusleikkejä (IPCC:n terminologiassa skeenario = storyline). Ilmastosimulaatiot ovat muuttuneet ennusteiksi vain median kautta.

Suomalainen ympäristöfilosofi Leena Vilkka oli reilu vuosi sitten olleessaan TV:n suuressa ilmastodebatissa Klaussin kanssa samoilla linjoilla todetessaan, että nykyinen ilmastopelottelu on samanlainen ja toivottavasti ohimenevä ismi, kuten kommunismi, sosialismi, environtalismi (ympäristöaktivismi), jne.

Korostat, että monet julkaistut ilmastotutkimukset pyrkivät kumoamaan Klausin väitteet, mutta jätät mainitsematta, että niiden ohella on paljon Klausia tukevia lähinnä internetissä tai vähemmän nimekkäissä foorumeissa julkaistuja tuloksia. Syynä on suurten tiedelehtien (myös meidän Tiede) ottama jyrkkä kanta, että ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvia kirjoituksia ei kerta kaikkiaan oteta lehden sivuille. Samalla on todettava, että vain IPCC:n viitoittamia näkemyksiä noudattavat tutkimukset huomioidaan etenkin poliittisten päättäjien taholta apurahoin ja budjettivaroin.

Toteat aivan oikein, että teorioihin ja malleihin liittyy enemmän epävarmuutta kuin nopeat mediat ehtivät kertoa. Mallien kehittämisessä kilpailevat toinen toistaan nimekkäimmät tutkimuslaitokset. Mallit todella monimutkaistuvat ja laskentatehon nopea kasvu sallii entistä pienempien hilayksiköiden käytön entistä monimutkaisemmissa malleissa. Se tuo näennäistä tarkkuutta tuloksiin. Kuitenkin IPCC:kin myöntää, että monien epäselvien prosessien ohella, muun muassa auringon aktiivisuuden vaihtelun vaikutusta ilmastoomme ei voida malleissa huomioida, koska mekanismeja ei tunneta tarpeeksi hyvin, jotta niistä voitaisiin muodostaa tarpeelliset fysikaaliset kaavat.

Edellä mainittu vaikeus on johtanut oletukseen, että teollistumisen alkuajoista havaittu lämpeneminen olisi seurausta ihmisen toiminnasta ja nimenomaan fossiilisten polttoaineiden kasvavasta käytöstä. Todellisuudessa lämpeneminen on seurausta 1400-1800-luvuilla vallinneista poikkeuksellisen kylmistä ajoista, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla on ollut korkeintaan marginaalinen vaikutus. Tämä johtuu CO2:n infrapuna-absorptiospektrin kapeudesta ja sen kyllästymisestä (lähes) jo nykyistäkin alhaisemmilla pitoisuuksilla. Tätä tosiseikkaa IPCC ja IL eivät julkisessa keskustelussa vapaaehtoisesti myönnä. Samaan tarkoitushakuisuuteen liittyy ylivoimaisesti tärkeimmän kasvihuonekaasun eli vesihöyryn vaikutuksen leimaaminen positiiviseksi (lämpöä lisääväksi) pakotteeksi, kun sen todellinen vaikutus haihtumisen ja pilven muodostuksen kautta on luonteeltaan negatiivinen pakote. On mielenkiintoista todeta, että tieteellisissä perusteluissaan IPCC myöntää vesihöyryn vaikutuksen arvioimisen erittäin suuret vaikeudet jopa etumerkin osalta.

Ilmastonmuutoksella pelottelu syntyi 1970-luvulla monien tekijöiden summana. Näistä vähäisin ei liene Britannian pääministerin, Margareth Thatcherin, pyrkimys tukahduttaa kommunistijohtoisen kivihiilikaivostyöntekijöiden taloutta horjuttava poliittinen mahti sekä hänen tarpeensa kehittää ydinteknologiaa. Tähän hiilidioksidin tuomitseminen osui kuin tilauksesta. Kun samoihin aikoihin teknistä kehitystä jarruttava vihreä ideologia oli kasvattamassa vaikutusvaltaansa, fossiilisten polttoaineiden tuomitseminen sai nykyaikaisen hurmiohenkisen aseman poliittisissa piireissä.

Tilastollisella nikkaroinnilla saatiin maapallon kyseenalaista keskilämpötilaa kuvaava käyrä seuraamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Tosin kaikki tilastoihmiset tietävät, että kahden muuttujan korrelaatio ei todista kausaalisuutta (todellista keskinäistä riippuvuutta) ja globaalia lämpötilaa kuvaava “lätkämailakäyrä” on nyt jo vähin äänin haudattu virheellisenä, mutta kasvihuonekaasujen päästöt on nostettu “ratkaisevaan” asemaan.

Maapallon lämpötilojen tilastointi on monestakin syystä erittäin vaikeata ei vain havaintopisteiden epätasaisen jakautumisen takia vaan myös mittausten vaihtelevan tarkkuuden takia. Alussa, eli 1850-luvulla, mittauksia oli harvassa. Säähavaintoasemien lukumäärä kasvoi verrattain tasaisesti vielä tovin toisen maailmansodan jälkeen, mutta rationalisoinnin (kustannusten nousun) seurauksena asemien lukumäärä on lähtenyt voimakkaaseen laskuun. Samalla myös asutuksen vaikutuspiirissä olevien säähavaintoasemat suhteellinen lukumäärä lisääntyi syrjässä olevien asemien ylläpidon kallistumisen myötä. Lisäksi 70 % maapallon pinta-alasta on veden peitossa, jossa lämpötilojen mittaus on edelleenkin ongelmallista.

Britanniassa oleva Hadley Center:n datakeskus kerää ja yhdistää eri maiden ylläpitämistä virallisista tilastoista muun muassa myös IPCC:n käyttämiä lämpötilatilastoja. Jo vuosikymmen sitten havaittiin, että Hadleyn globaalit keskilämpötilat osoittivat nopeampaa lämpenemistä kuin mitä 1979 käynnistynyt alailmakehän lämpötilan mittaus satelliittien avulla osoitti. Erilaisten tarkistusten jälkeen todettiin satelliittien antavan luotettavampaa tietoa koko maapallon kattavista keskilämpötiloista. Tämän jälkeen Hadley-lämpötiloissa tehtiin korjauksia, jolloin nämä kaksi eri mittaustapaa lähentyivät toisiaan, vaikka satelliittimittaukset antoivat 30 vuoden ajalta huomattavasti maltillisemman kuvan lämpötilan muutoksista. Tällä vuosisadalla lämpötilan nähdään molemmissa tilastoissa hiipuneen ja vuoden 2005.jälkeen kääntyneen jopa hienoiseen laskuun, seuraten auringon aktiivisuuden hiipumista.

Ilmastopelottelussa hiilidioksidipitoisuuden maapallon lämpötilaa nostava vaikutus perustuu nimenomaan oletukseen, että “havaittu” lähes jatkuva lämpötilan nousu johtuisi nimenomaan kasvihuonekaasujen lisääntymisestä, kun muut ilmastoon vaikuttavat tekijät on rajoitettu vain aiemmin tunnettuihin vaikuttajiin. Näissä ei ole esim. huomioitu auringon pilkkujen indikoimaa magneettisen aktiivisuuden vaihtelua, jolla tiedetään olevan vaikutusta maapallon ilmastoon, kuten monet aurinkotutkijat meillä ja muualla ovat todenneet. (kts. Missä menemme tänään)

Petteri Taalaksen yksioikoisista väitteistä olen kirjoittanut blogissani: Kööpenhaminan ilmastokokous ja Taalas. Haukkuessaan amatöörejä hän osoittaa olevansa täysin tietämätön maailmalla yleistyvästä ilmastokritiikistä. Selittäessään skeptikkojen harhoja, hän ei ymmärrä, että auringolla on muitakin vaikutuksia maapallon ilmastoon kuin suoranaisen säteilytehon vaihtelu. Tosin aivan uusimmat aurinkomittaukset ovat osoittaneet, että etenkin UV-puolella myös säteilytehon vaihtelu on aiemmin oletettua huomattavasti suurempi. Joka tapauksessa auringon vaikutus historiankirjoista tunnettuihin suuriin ilmastovaihteluihin ovat liian silmiinpistäviä, jotta ne voitaisiin sivuuttaa. Esimerkkinä mainittakoon keskiajan lämpökausi ja sitä seuranneet pieneksi jääkaudeksi nimetyt ja suomessakin kato- ja kuolonvuosina tunnetut hiljaiset aurinkojaksot,

Auringon nykyinen kehitys, jossa uusimman aurinkosyklin (sykli 24) alku on pahasti myöhässä, näyttää erehdyttävästi muistuttavan pieneen jääkauteen liittyviä hiljaisen auringon aikoja. Lämpenemisen asemesta maapallo saattaakin olla menossa kohti ankeita aikoja, jolloin tulisikin varautua epävakaaseen ja kylmään ilmastoon. Tästä löytyy lisätietoa:

Tuntuu siltä, että IPCC ja sen väitteisiin luottavat tahot ovat huolissaan, että ennusteet ilmastonmuutoksen suunnasta saattavat todellisuudesta poiketa täysin hälyttäviksi väitetyistä malliennustuksista. Nyt pyritään mallisimulaatioilla osoittamaan aina vain pelottavampia tulevaisuuden näkymiä. Kiirettä pitää myös poliitikoilla, kun pitäisi runnoa kiireellä energiaverotuksen ym pakkokeinot ennen kun kansalaiset rupeavat epäilemään päätösten perusteita.

Varsin monipuolisessa ilmastojutussa olisi paljon muutakin huomautettavaa, kuten entisen journalistiopiskelijan, nykyisen valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan Oras Tynkkysen lausunnot, tai Sternin taloudelliset pohdiskelut.

Ehkä alunperin tasapuoliseksi ajateltu kirjoitus ilmastonmuutoksesta onkin kääntynyt päälaelleen muistuttaen suuresti entisen Neuvostoliiton harrastamaa propagandaa, jossa kuvien ja tilastokäyrien avulla annettiin totuuden vastaista tietoa. Energia-lehden koko aukeaman kuvakavalkadi “Ilmastonmuutoksen maailmankartta” pyrkii tehokkaalla kuvavalinnalla omalta osaltaan myös johtamaan lukijaa harhaan – ennen kaikkea todellisesta tabuksi muuttuneesta ongelmasta – väestöräjähdyksestä ja siihen liittyvästä kurjuudesta.


Responses

  1. Tiedemiesten ja asiantuntijoiden lausuntoja

    BW: Kommentoin suoraan Telsonin tekstiin kursiivilla

    Ilmastonmuutos luultua pahempi BW: Mistähän tämäkin väite on peräisin; kenenkä luulema; perusteltu tiede ei tällaista väitä

    Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen olevan huonommalla tolalla kuin mitä ennusteet ovat sanoneet. Lämpötilat ovat nousussa ja jääpeite sulaa nopeammin kuin on ennustettu. Australian kohdalla ilmastonmuutos on hälyttävää. Seurauksena tulee olemaan lisääntyvää kuivuutta sekä suurpalot lisääntyvät. Jäätiköiden nopea sulaminen kohottaa myös merenpinnan korkeutta. Ympäristötutkijoiden mielestä Australian hallituksen täytyy ottaa vastuuta ympäristöstä. Saastuttavaa energiaa ei tule käyttää. On pyrittävä käyttämään puhtaampia energianlähteitä ja uutta puhtaampaa teknologiaa. Marraskuu 15 2007 abc.net.au/news
    BW: Australiassa on voimakas poliittinen lobbaus menelillä, johon harvat sikäläiset tiedemiehet yhtyvät

    Ilmastonmuutoksen monimuotoisuus vaikeuttaa tarkkoja ennustuksia
    BW: Juuri sen monimuotoisuuden takia tulevan ilmaston ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi on tiedostettava, että monet iolmastoon vaikuttavat tekijät ovat vielä “hakusessa”.

    Washington, Lokakuu. 25 (Xinhua) Torstaina julkaistiin uusi tutkimus U.S. tieteen aikakauslehdessä, joka osoittaa etteivät ilmastotutkijat kykene määrittelemään arvioita ilmastonmutoksen tulevia vaikutuksia. Washingtonin yliopiston tiedemiesten mukaan on epävarmaa kuinka paljon llmasto tulee lämpenemään. Siksi tulisi rohkaista poliittisia päättäjiä tekemään ratkaisuja sensijaan että odotetaan parempia tutkimustuloksia.
    BW: poliittisia päätöksiä tehtäessä tulee varmistaa, että panos ja tulos ovat keskenään sopusoinnussa. Ilmastonmuutoksen torjunta teknisin toimin ei onnnistu nyky tietämyksen avulla.

    Tiedemiesten mukaan epävarmuus ilmastonmuutoksen kehittymisessä on todella korkea, koska ilmastomme mekanismi itsessään on herkkä ja riippuu monista tekijöistä, kuten kasvihuonekaasuista sekä atmosfääristen hiukkasten korkeammasta tiivistymisestä, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tiedemiehet huomasivat että odotettua enemmän olosuhteet tulevat aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä, mutta suurempi epävarmuus on olemassa siitä että kuinka paljon ilmastomme tulee lämpenemään. Tiedemiehet keksivät ja testasivat teoriaa, jonka uskotaan auttavan ilmastotutkijoita ymmärtämään todennäköisiä erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastomme muuttumista. Lokakuu 26, 2007 news.xinhuanet.com
    BW: tieteeseen ei spekulointi kuulu, vaikka uutiskanavat sitä harrastavat.

    Lajien sukupuutto

    Ilmastonmuutoksen aiheuttama nouseva lämpötila tuhoaisi jopa yli puolet maapallon eläinlajeista.Tutkijat ovat päätyneet tutkimuksissaan edellä olevaan lausuntoon. Ilmastonmuutoksen (kasvihuonepäästöjen) arvioidaan nostavan maapallon lämpötilaa 1,8 C asteesta aina 4 C asteeseen saakka vuosisadan loppuun mennessä. Maapallon kohonnut lämpötila tulee hävittämään sukupuuttoon monia eläinlajeja. Lokakuu 25, 2007 planetark.org
    BW: Pelottelu mielessä esitetyt perustelemattomat spekuloinnit eläinlajien häviämisestä eivät saa tukea alkeellisimmastakaan tieteestä

    MetOffice Hadley Keskuksen (Englanti) tiedemiehet ovat vahvistaneet sen mitä moni on epäillyt. Jatkuva viivyttely kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulee olemaan vaarallista, sillä sen takia ilmaston lämpötilan arvioidaan nousevan parilla asteella yli arvioiden.
    BW: Lisää perustelematonta pelottelua. Kuten olen kirjoittanut ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmastoon on liioiteltu rajusti samalla kun auringon vaikutusta vähätellään – rajoitetaan pelkkään säteilyintensiteetin vaihteluun.

    Globaalisen lämpenemisen odotetaan johtavan “ydinsodan” kaltaiseen tilaan. Maailma on vuosikymmeniä jäljessä niistä toimenpiteistä jotka olisivat johtaneet päästöjen vähentämiseen. Silti on yhä maailmassa johtajia, jotka vielä jossittelevat. Saksa tiedottaa, että vie aikaa saavuttaa Kioton sopimuksen tavoitteet. Australian pääministeri haluaa mieluummin “pyrkiä päämäärään” kuin sitoutua vähentämään päästöjä. Kansainvälinen politiikka ontuu eteenpäin sillä aikaa kun globaali lämpeneminen tiukentaa otettaan maasta, ekologiasta, eläimistöstä ja ihmiskunnasta. Päästöjen vähentämiseen on kiiruhdettava jos aiomme saada säilytetyksi kelvolliset elinolosuhteet maapallolla. Syyskuu 10 2007 http://www.climateark.org

    BW: Ilmaston luontainen vaihtelu jatkuu ihmisen toimista riippumatta. Köyhyys ja liikakansoitus on maapallon suurin uhka, mutta siihen vaikuttaminen ei ole poliittisesti houkutteleva.

    http://koti.phnet.fi/petripaavola/maapallonpelastusoperaatio.html
    BW: Telsonin linkki Raamattuun tukeutuvaan näkemykseen ilmastosta ei vastaa uusimman riippumattoman tieteen saavutuksia. Ilmastossa ei ole tapahtunut mitään ennenkuulumatonta. Ihmisiä vain on liikaa ja sen seurauksena monet maankäyttömuutokset ovat lisänneet ilmaston luontaisen vaihtelun aikaansaamia tuhoja ja suuria otsikoita.

  2. Tässä lämpötilojen tilastonikkaroinnissa dataa muunnetaan jotta saadaan haluttu käyrä osoittamaan muka lämpenemistä!

  3. Vuoden 1998 suuren el Niñon jälkeen maapallon keskilämpötilan nousu on hiipunut ja lähtenyt jopa laskuun. Monien tutkijoiden mielestä syynä on auringon aktiivisuudessa tapahtunut muutos, jollaisia on koettu historiankirjojenkin mukaan aiemminkin.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Categories

%d bloggers like this: