Kuka olen ja miksi puutun ilmastokeskusteluun (klikkaa!)

Olen Boris “Boba” Winterhalter, fil tri. eläkkeellä Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkijan virasta sekä Helsingin Yliopiston merigeologian dosentuurista. 40-vuotisen työurani aikana pääosin merigeologina ja erikoistutkijana ja nyt vuodesta 2002 eläkeläisenä olen yhä enemmän pyrkinyt perehtymään ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun. Geologina olen varsin hyvin perillä maapallolla eri aikoina vallinneista ilmastoista ja niiden ajoittain hyvin nopeista ja rajuista vaihteluista, joten puhe ihmisen aiheuttamasta katastrofaalisesta muutoksesta on ollut vaikea mieltää. Tieteellisestä urastani on jonkin verran tietoa kotisivullani:

Olen siis pohtinut onko ihminen todella syyllistymässä johonkin uhkaavaan katastrofaaliseen ilmaston lämpenemiseen vai onko kyse vain luonnollisesta vaihtelusta?

Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) on sitä mieltä, että ihminen on toimillaan jo nyt selkeästi vaikuttanut maapallon ilmastoon. Tämä väite perustuu lähinnä supertietokoneilla tehtyihin ilmastomalleihin. Luonnossa havaittavat muutokset voidaan aivan yhtä hyvin kirjata normaalin vaihtelun piikkiin. Maapallomme viime vuosituhannen puolella kokema hienoinen lämpötilan nousu on tällä vuosituhannella hiipunut näyttäen jopa laskevaa trendiä. Vaihtelut mahtuvat täysin historiallisena aikana koettujen luonnollisten heilahdusten piiriin. Jos viime vuosisadan lämpeneminen ei ilmeisestikään johtunutkaan kasvihuonekaasuista, ei lämpötilamuutosta hillitä sen paremmin päästökaupoilla kuin uusiutuvilla energiamuodoilla; auringon ja vesiplaneetta Maan omat tapahtumat voivatkin olla yksin kaiken takana.

Helposti hyödynnettävien fossiilisten polttoaineiden vähentyminen lähitulevaisuudessa (hinnannoususta puhumattakaan) on sen sijaan riittävä syy tuhlailevan energian käytön lopettamiseksi.   Tavoitteena tulisi hiilidioksidin vainoamisen sijasta olla puhtaan ilman ja veden turvaaminen ihmiskunnalle.

Aiempia pohdintoja ilmastosta ja sen muutoksista eri aikakausina

Olen jo 90-luvun alusta alkaen, ensimmäisen IPCC ilmastoraportin ilmestyttyä, ihmetellyt, miksi ihmistä syyllistävä ilmastokeskustelu on paisunut koko maapalloa koskevaksi uhkaksi, pahemmaksi kuin terrorismi, kuten pääministeri Tony Blair oli jossain tilaisuudessa julistanut. Vielä kyseenalaisempaa sanomaa on levittänyt ex-varapresidentti Al Gore niin puheissaan kuin etenkin elokuvallaan “Epämiellyttävä totuus”.

Vuosien varrella perehdyttyäni entistä tarkemmin käytettävissä olevaan tieteeseen ryhdyin ottamaan osaa myös julkiseen keskusteluun. Varsinainen vastustava heräämiseni tapahtui kun vuonna 2001 perehdyin kunnolla IPCC:n kolmanteen arviointiraporttiin.

Etenkin sen päättäjille suunnattu lyhennelmä (Summary for Policy Makers) oli geologille pöyristyttävää luettavaa. Ennen kaikkea kvartääri- ja merigeologina olin mielestäni hyvin perillä sekä jääkauden jälkeisen lämpöoptimin nykyistä selvästi korkeammista lämpötiloista (Holocene Climate Optimum) että historian kirjoista tutusta keskiajan lämpökauden ilmastosta. Tuolloin Euroopan taide- ja tiede-elämä kukoisti. Ihmisen kasvihuonekaasupäästöt tuskin olivat tuolloin aiheuttamassa “pelottavaa” ilmaston lämpenemistä.

IPCC:n “johtotähdeksi” muodostui vuonna 2001 ns. “lätkämaila”, lämpötilakäyrä, jonka piti kuvastaa viimeisen tuhannen vuoden aikana vallinnutta maapallon keskilämpötilaa. Samassa yhteydessä IPCC:n johtohahmot olivat valmiit väittämään, että 1990-luku oli lämpimin jakso jopa viimeisten 10.000 vuoden aikana.

Hyvin pian IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen eräänlaiseksi ilmastonmuutoksen symbooliksi noussut käyrä oli kahden kanadalaisen tutkijan, Stephen McIntyre’n ja Ross Mckitrickin, toimesta osoitettu totuuden vastaiseksi. Olin alunperinkin kyseenalaistanut pääosin puulustomittauksiin perustuvan lämpötilakäyrän mielekkyyden ja nyt todetut puutteet käyrän perustana olleiden lämpötilamittausten käsittelyssä vahvistivat ennestään vakaata käsitystäni, että ihminen kyllä pilaa lähiympäristönsä ja paikoin laajemminkin, mutta globaalin lämpötilan säätelyyn hänen keinonsa ovat olemattomat.

Tästä alkoi entistä innokkaampi Don Quixote-mainen taisteluni poliittisia tuulimyllyjä vastaan. Tässä ilmastoblogissani tulen parhaan kykyni mukaan valottamaan ilmastonmuutoksesta käytävää kädenvääntöä niin tieteellisellä kuin toisessa ilmastonmuutos-blogissani myös poliittisella tasolla.

TIETOA BLOGISTANI

Aloitin bloginpidon helmikuussa 2008 sattuneesta syystä (en saanut juttujani enää Helsingin Sanomiin). Päätin avata edellä mainitut pari blogia käsittelemään ilmastonvaihtelua sekä tieteen (tämä blogi) että politiikan kannalta (http://ilmastonmuutos.wordpress.com/.

Kumpaankin blogiin olen kirjoittanut monia lyhyehköjä artikkeleita, jotka kaikki löytyvät arkistosta (archive) kuukausittain tai vuosittain, jos osoitteen …wordpress.com/ jälkeen kirjoitat vuosiluvun, esim 2008. oiOtan hyvin mielelläni vastaan kommentteja ja sivuilla voidaan käydä myös muiden ehdottamista aiheista. Minulle voi myös lähettää mietteitä sähköpostitse: boris.winterhalter@kolumbus.fi

MIELENKIINTOISIA LUKUHETKIÄ!

Responses

  1. IPCC:n 4 raportissa vuodelta 2007 esitellään suuri määrä eri menetelmillä tehtyjä lämpötilarekonstruktioita, jotka kaikki menevät alkuperäisen “lätkämailan” virhemarginaaleihin. M&M:n löytämät virheet eivät edes muuttaneet merkittävästi kuvaajaa.

    IPCC:n raportissa esitellyt 12 rekonstruktiota myös puhuvat hyvin selkeää kieltä: yksikään niistä ei väitä, että keskiajalla olisi ollut lämpimämpää.

    Tässä niitä kuvaajia:

  2. Olen varsin hyvin perillä IPCC:n raporteista ja niissä esitetyistä kuvista. Vuoden 2001 raportissa lätkämailakäyrä toimi logona ja vignettinä, mutta on kritiikin jälkeen poistunut “näyttämöltä. Joka tapauksessa olen keskustellut alkuperäisen käyrän yhden tekijän kanssa ja hän (Bradley) myönsi että pääosin puulustoista rekonstruoitu käyrän osaa ei olisi pitänyt käyttää suoraan lämpömittareista saatuun aineistoon. Mitä tulee lämpötilan nousuun 1850 luvulta lähtien, niin aineiston luotettavuus on vaihdellut valtavasti ja varsinkin merialueilta.

    Geologina tiedän että ilmastot ovat vaihdelleet erittäin suurissa rajoissa eikä tämän hetken lämpötilojen heilahtelut ole millään muotoa poikkeavat – siis luonnollisesta. Ongelmana on kasvihuonekaasujen rooli ja ennen kaikkea pahamaineisen hiilidioksidin?

  3. Ovatko siis IPCC:n käyrät vai sinä väärässä?

    IPCC:n käyrät ovat yhtä mieltä siitä, että keskiajalla EI ollut lämpimämpää kuin nykyään.

    Sinä väität, että silloin oli huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään.

    Kumman veikkaavan olevan oikeassa, sinun vai IPCC:n esittelemät 12 rekonstruktiota? Mihin perustat tietosi, että keskiajalla oli lämpimämpää kuin nykyään? Anna tieteellinen viite, sen luulisi olevan erittäin helppoa sinunlaisellesi tieteilijälle.

  4. IPCC:n raporteissa on melkoinen määrä käyriä, mutta jos tarkoitat nimenomaan lämpötilakäyriä, niin niiden kertomaan suhtaudun epäillen.

    Vasta satelliittien avulla voidaan saada lähes synoptinen ja koko maapallon kattava data. Tosin kuten John Christy ja kump. ovat todenneet tulkinta ei ole helppoa.

    Vielä vaikeampaa se on merialueilla entisajan lämpömittareilla, sen verran olen itsekin niitä tehnyt.

    Keskiajan lämpimyyteen olevan kohdan olen hieman korjannut koska huomasin, että sanavalintani voi johtaa harhaan. Korjauksen jälkeen siinä kohdassa lukee nyt:

    Ennen kaikkea kvartääri- ja merigeologina olin mielestäni hyvin perillä sekä jääkauden jälkeisen lämpöoptimin nykyistä selvästi korkeammista lämpötiloista (Holocene Climate Optimum) että historian kirjoista tutun keskiajan lämpökauden miellyttävän lämmön.

    Holoseeni kauden lämpöoptimi oli todella nykyistä huomattavasti lämpimämpi. Siitä on paljon tutkimustietoa, kuten eri vuoristoissa puurajat olivat nykyistä korkeammalla ja meillä Suomessakin kivikauden ihminen söi mm vesipähkinää, jonka tämän hetken pohjoisin kasvupaikka löytyy eteläisestä Liettuasta.

  5. http://www.sarka.fi/index.asp?yv=2&av=184&kieli=

    “Viljakasvit eivät olleet ensimmäisiä täällä viljeltyä hyötykasveja, vaan eräs hyvin eksoottinen vesikasvi, vesipähkinä, pääsi ensimmäiseksi ihmisen huolenpidon kohteeksi. Sen hedelmien kuoria on löydetty asuinpaikoilta yli viiden vuosituhannen takaa ja ne kertovat hedelmiä käytetyn ravinnoksi.

    Vesipähkinän luontainen levinneisyysalue ei ole koskaan ulottunut näin pohjoiseen, mutta ihminen toi sen etelästä ja levitti sitä sopiviin kasvupaikkoihin. Olosuhteista johtuen pysyviä kasvustoja ei varmaankaan syntynyt, vaan niitä jouduttiin aika-ajoin uusimaan aktiivisesti siemeniä kylvämällä. Tätä voidaan pitää viljelyn alkuna.”

    http://www.globalwarmingart.com/wiki/Image:Holocene_Temperature_Variations_Rev_png

    Rekonstruktioiden mukaan holoseenin aikaan on saattanut olla jaksoja, jolloin on ollut lämpimämpää kuin nykyään. Rekonstruktioiden keskiarvon mukaan lämpötila ei ole holoseenin aikaan ollut globaalisti yhtä lämmin kuin nykyään.

    Joka tapauksessa väitteet siitä, että holoseenin aikaan olisi ollut huomattavasti lämpimämpää ovat mahdollisia vain paikallisesti. Globaalisti lämpimämpää ei ainakaan astetta enempää ole ollut nykytutkimusten mukaan.

    Puurajat vuoristoissa eivät muutu parissa vuodessa. Ilmasto on lämmennyt todella nopeasti ja nähdäksemme vaikutukset puurajoihin pitäisi odottaa vuosikymmeniä voidaksemme todeta puurajojen muuttumisen. Tulokaslajejahan Suomeen tulee nytkin kovalla vauhdilla.

  6. Olen kiitollinen kun teksteissäni olevista virheistä huomautetaan, mutta jos niitä hakemalla haetaan niin siitä saatan turhautua.

    Tuukka väittää, että “Vesipähkinän luontainen levinneisyysalue ei ole koskaan ulottunut näin pohjoiseen….” ja argumenttina on maanviljelymuseon tiedot.

    Jos kasvin pohjoisraja tänä päivänä on eteläisin Liettua ja kuitenkin sitä kasvoi Holoseenin lämpöoptimin aikoihin Keski-Suomea myöten niin on se kumma, että sitä käytiin vähän väliä hakemassa Liettuasta saakka. Kyllä se vain kasvoi luontaisesti aikoinaan Suomessakin, vaikka se olikin yleinen varsinkin kivikauden asumusten lähivesistöissä ja ihmiset saattoivat myöskin siirrellä kasvupaikkoja, mutta ilman määrätietoista jalostusta. Se oli tuolloin herkkä leviämään ennen kaikkea virtaavien vesien mukana. Vaikka olin asiastani varma, niin tarkistin sen vielä kasvifossiileihin erikoistuneelta kollegaltani.

    On totta, että puurajat siirtyvät hitaasti, mutta jos Kölivuoristossa puuraja oli tuolloin muistaakseni 400 m nykyistä ylempänä, niin se kyllä edellytti nykyistä selvästi lämpimämpää ilmastoa, jne.

    Myönnetään, että menneiden aikojen globaalista lämpötilasta on vaikea puhua tiedon vähyydestä johtuen, mutta joka tapauksessa Fennoskandiassa (esitelmäni v:delta 2006: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/LEOprize/ClimateTalkOH.pdf )
    jääkauden jälkeinen lämpöoptimi oli nykyistä lämpimämpi ja sen aiheen Tuukka aloitti. Tämän päivän tulokaslajit eivät kuulu asiaan (jalostuksen takia)

  7. Vesipähkinä on makean veden kasvi, jonka pähkinät eivä kellu. Se on ilmeisesti alun perin tullut Suomeen ihmisten mukana mutta tuolloisen lämmön ansiosta se on ilmeisesti pärjännyt omillaankin ainakin ajoittain.

    Jos nyt toisin Suomeen vesipähkinää ja istuttaisin sitä sopiviin paikkoihin, se voisi ihan hyvin pärjätäkin (etenkin tällaisten talvien ansiosta).

    Wikipediassa:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_lämpökausi

    “Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9000-5000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempaan mennessä lämpötilan muutos nykyiseen verrattuna kasvoi, ollen jopa 4 °C pohjoisnavan lähellä, talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa muutos oli alle 1 °C, ja maapallon keskilämpötila arviolta 0,5–2 °C korkeampi verrattuna vuoteen 1950.”

    Vuodesta 1950 maapallon keskilämpötila on jo noussut puolisen astetta joten nykyiseen verrattuna Wikin mukaan lämpimämpää oli 0-1,5°C. Pohjoisessa toki oli lämpimämpää, mutta Skandien puurajoista ei voi tehdä globaaleja päätelmiä.

  8. Onko vesipähkinä tullut Suomeen ihmisen tuomana tai muulla tavoin ei ole oleellinen. Ratkaiseva on sen lisääntyminen Holoseenin optimin aikoina. Sen kukinta edellyttää lämmintä pintavettä. Vaikka itse pähkinä vaipuu kypsyttyään pohjaan, sen kulkeutuminen voi tapahtua ennen kypsymistään kelluvan “lehtiruusukkeen” mukana sekä eläinten kuljettamana.

    Wikin viittaus vuoteen 1950 on vain osoitus radiohiiliajoituksen nollavuodesta. Fossiilitutkimukset päätetään yleensä tähän vuoteen. Fossiileista saatuja lämpötiloja ei pidä suoraan verrata lämpömittaritietoihin, joten tuo mainintasi 0,5 asteen noususta 1950 jälkeen ei sovi vertailukohdaksi.

    Kyseessä ei ole vain “Skandien” puurajoista vaan globaaleista havainnoista.

    Lämpötiloista puheenollen katso: https://ilmasto.wordpress.com/ Maapallon lämpötilajuttua ja siihen linkitettyä käyrää.

  9. Olisin kiinnostunut tietämään mihin perustatte väitteenne siitä, että viime vuosikymmeninä tapahtunut keskilämpötilan nousu johtuisi auringosta. En löydä tälle vahvistusta mistään, ja Foukalin ja kumppaneiden mukaan viime vuosikymmeninä auringon säteilymäärä ei ole kasvanut niin paljon että se selittäisi keskilämpötilan nousun.
    http://www.nature.com/nature/journal/v443/n7108/abs/nature05072.html;jsessionid=69EEBE7B922BC23831F46457D8AA5B03

  10. Myönnän, että olisi pitänyt hieman täsmentää sanontaani kun totean: ... aurinko kun on kaiken takana. Pelkän fotonisäteilyn vaihtelu on todella varsin pientä, mutta auringosta lähtee muutakin kuin fotoneja.

    Mainitussa Naturen jutun abstraktissa todetaan:
    Additional climate forcing by changes in the Sun’s output of ultraviolet light, and of magnetized plasmas, cannot be ruled out. The suggested mechanisms are, however, too complex to evaluate meaningfully at present.

    Tähän voisi vielä lisätä auringon aktiivisuuden aiheuttamat vaihtelut magnetosfäärissä sekä vaikutus maahan iskeytyvän kosmisen säteilyn määrässä, toistaiseksi tunnetuista ilmiöistä mainitakseni. Toinen hyvin merkittävä globaaliin keskilämpötilaan (sinänsä kelvoton parametri ilmaston arvioinnissa) vaikuttava tekijä on pilvisyyden vaikutus albedoon ja sitä kautta lämpötilaan: Palle et al. ovat kirjoittaneet aiheesta: http://www.iac.es/galeria/epalle/papers.html

    Olen muissa yhteyksissä mm ilmasto.orgin skeptikkokritiikin yhteydessä kirjoittanut ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Tässäkin voin todeta, että ihminen vaikuttaa paikallisilmastoon mm maankäyttömuutosten ja fossiilisten polttoaineiden käytön kautta, mutta globaalilla tasolla näillä ei ainkaan vielä ole mitattavissa olevaa vaikutusta.

  11. Kiitos asiallisesta ja mielenkiintoisesta blogista. Juuri tällaista kiihkotonta ja hyvin argumentoitua tietoa ilmas-tonlämpenemisestä kaivataan. Tässäkin asiassa lienee paljon täysin tarkoitushakuista vääristelyä monien kansalaisaktivistien ja tutkijoiden taholta.

    Samaan propagandaan olen törmännyt mm. Luonto-liiton ja Greenpeacen toimesta metsäkysymyksissä:

    http://arvoposti.blogspot.com/2007/10/luonto-liitto-valehtelee.html

  12. Kiitos mielenkiintoisista sivuista ja kiihkottomasta raportoinnista.

    Olen lukenut holoseenin ja keskiajan lämpökausista ja eri ilmastokeskusteluista yrittänyt saada selville mikä ne aiheutti. Saamissani vastauksissa on vain todettu että nykyinen lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa. IPCC:n raportit eivät oikein tunnu tieteeltä, haetaan eri ennustemallien keskiarvoja…. Olen lukenut myös toisinajattelijoiden tutkimuksia ja Roy Spencerin ajatukset vaikuttavat realistisilta. Pilvien vaikutus säähän on helppo jokaisen huomata.

    Tiede on aina ollut ilmaston suhteen puutteellisen tiedon rampauttama ja halu selittää silloinen tilanne on ollut isoin vaikutin. Muistan vieläkin 1970-luvun jääkausipelon ja luin pari romaaniakin joissa käsiteltiin asiaa. Toisessa Suomi ja koko pohjoinen Eurooppa jäivät vuodessa jäämassan alle.

    Yliopistossa luin Kuhnin kirjan The Structure of Scientific Revolutions jossa todettiin että tieteenteko on hyvin inhimillistä puuhaa. Pidin sitä aika raflaavana verrattuna Popperiin. Nykyisen ilmastokeskustelun tulkintaan Kuhn taitaa kuitenkin sopia paremmin kuin Popper. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vallitseva paradigma.

    Pohjimmiltaan ilmastokeskustelussa taitaa olla kyse ihmisen ja luonnon suhteesta sekä kahden eri arvomaailman törmäyksestä. Ilmasto on nyt sattuneesta syystä keskustelun eturintamassa.

  13. Olen aiemminkin maininnut, että kun IPCC pari vuosikymmentä sitten perustettiin, sen tehtäväksi määriteltiin ihmisen aiheuttaman maapallon ilmaston lämpenemisen selvittäminen.

    T.s. IPCC:n tehtäväksi tuli julkaistujen tieteellisten tutkimusten perusteella arvioida missä määrin ilmaston lämpenemisessä näkyy ihmisen toiminta ennen kaikkea kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Onko arviointiraporttien laatiminen tiedettä onkin mielenkiintoinen kysymys.

    Varsinainen Scientific Basis, eli työryhmä 1:n (WG1) arviointiraportit ovat täyttä asiaa, päättäjille suunnattu yhteenveto on sen ssijaan puhtaasti poliittinen asiakirja.

    Thomas Kuhn lienee pohdiskelut tieteen luonnetta lähinnä kunkin aikakauden tieteellisistä uskomuksista lähtien. Nykyinen ilmastokeskustelu ei sen sijaan perustu niinkään tieteeseen vaan kyseessä on lähinnä vihreän ideologian tarkoitushakuista politisointia median tehokkaalla avustuksella.

    Tämän hetken kaikki argumentoinnit ihmisen syyllisyyden suhteen perustuvat ontuviin ilmastomalleihin. Tässä tulee Karl Popper oikeuksiinsa kun hän toteaa, että teoriaa ei voida kokeellisesti osoittaa oikeaksi, oikeaksi sitä ei tee myöskään kokemusperäinen tieto. Tätä ajatusta voidaan viedä eteenpäin nykyaikaan, jossa unohdetaan, että tilastollinen korrelaatio ei todista kausaalisuutta. Tässä nimenomaan IPCC haksahtaa kun hakee globaalin lämpötilan ja kasvihuonekaasujen välistä riippuvuutta.

    En tiedä voidaanko nykyistä ilmastokeskustelua verrata kahden arvomaailman törmäykseen, sillä omasta mielestäni nykyinen tilanne johtuu hyvin “masinoidusta” pelottelupropagandasta ja ennen kuulumattomasta media ryöpytyksestä.

  14. Kun viittasin ihmisen ja luonnon suhteeseen ja kahden arvomaailman törmäykseen, tarkoitin juuri vihreän ideologian (vihreiden kannattajat ovat kyllä melkoinen sillisalaatti) kampanjointia nykymenoa vastaan.

    Media on keskeisessä osassa ja jostain syystä vain negatiiviset uutiset halutaan tuoda esille. Otan esimerkiksi WWF:n viimeisimmän ekologinen jalanjälki-raportin jossa sanottiin suomalaisilla olevan 16. suurin ekologinen jalanjälki. Se mainittiin kaikissa valtamedioissa. Se, mitä ei mainittu, oli Suomen ekologinen nettotase eli Suomi kuluttaa vähemmän kuin mihin meillä olisi varaa.

    Vihreä ideologia on saanut jo uskonnollisia piirteitä: Kerrotaan tulevasta maailmanlopusta josta voi pelastautua vain kääntymällä vihreäksi. Syntisiä tulee rankaista ja vanhurskaat pelastavat maailman. Vihreä liike jää yhdeksi elämäntapaideologiaksi muiden joukossa ilman uhkaa tuhosta.

  15. Muistan jonkun lehtimiehen joskus lausahtaneen; ONLY BAD NEWS IS GOOD NEWS, Tämä koskee tietysti nimenomaan lööpeillä eläviä lehtiä.

    Jostain syystä me ihmiset olemme kiinnostuneita muiden ongelmista, sillä näin me voimme tuntea paremmuuttamme.

    Muistan itsekin pikkupoikana hakeutuneeni Eläintarhan autokilpailuissa mieluiten “kuoleman kurviin”, koska siellä TAPAHTUI.

    Samoin muistan lapsena miten jännää oli pelotella ja tulla pelotelluksi. Kai se on osa ihmisluontoa, kuten nämä eri aikakausina vallinneet erilaiset -ismit.

  16. Näin milenkiintoisen ilmastokartan jossa kuvattiin lämpötilan muutoksia viimeisen 2000 vuoden ajalta (C. Loehle ks. http://www.ncasi.org/publications/Detail.aspx?id=3025
    Data oli koottu muita lähteitä kuin puun kasvurenkaita käyttäen. Lämpötilan noustessa kun kasvualusta voi kuivua ja puun vuotuinen kasvu vähetä.

  17. Grönlannin ilmaston muutoksista 2006 julkaistu tutkimus vertaa ajanjaksoja 1920-30 ja 1995-2005. Mielenkiintoisia tuloksia. Johtopäätökset osoitteessa
    http://meteo.lcd.lu/globalwarming/Chylek/greenland_warming.html

  18. Kiitos Jarmo näistä linkeistä. Loehlen tuloksista olin jo aiemmin maininnut IL:n ilmastonmuutossivuja koskevassa kritiikissäni: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/IL-kritiikki/Havaitut%20ilmastonmuutokset.htm

    Loehlen 2000 vuoden lämpötilakäyrä on siinä mielessä tärkeä, että se kyseenalaistaa Michael Mann’in julkistaman “lätkämailakäyrän” sanomaa. Tuo IPCC:n laajalti mainostama käyrä kun perustuu pääosin kyseenalaisiin puulustomittauksiin.

    Grönlannista kirjoitellaan kaikenlaista ja etenkin media toitottaa jäätiköiden sulamista ja valtameren pinnan katastrofaalista nousua; samalla kuitenkin tiede toppuuttelee.

    Jarmon linkin takana on varteenotettavien tutkijoiden uusin Grönlannin historiallisen lämpötila-aineiston analyysi. Kirjoitus panee kauhukuville “jäitä hattuun”, sillä jutun johtopäätökset poikkeavat melkoisesti IPCC:n pelotteluleiriin kuuluvien tahojen väitteistä.

    Luxemburgin LCD (klassisen lyseon) meteorologisen aseman sivuilla http://meteo.lcd.lu/ on paljon hyvää kriittistä aineistoa ja sieltä olen poiminut muutaman tärkeän johtopäätöksen Grönlannin lämpötiloista (Jarmon linkki):

    Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin Grönlannista saatavia lämpötilastoja. Siinä verrattiin etenkin nykyistä (1995-2005) lämmintä aikaa edelliseen lämpimään jaksoon (1920-1930). He toteavat, että nykyinen lämmin jakso ei ole mitenkään poikkeuksellinen verrattaessa tietoja Grönlannin lähihistoriasta. Molempien jaksojen lämpötilan nousut ovat samantapaisia, tosin lämpenemisen nopeus 1920-1930 luvulla oli noin 50% nopeampi kuin jaksolla 1995-2005.

    – Vaikka 1995-2005 jakso oli verrattain lämmin, niin lähes kaikkina vuosikymmeninä välillä 1915 ja 1965 lämpötilat olivat jopa korkeampia niin Grönlannin lounais- (Gothåb, Nuuk) kuin kaakkoisrannikolla (Ammassalik).

    – Grönlannissa vuosien 1920-1930 lämmin jakso osoittaa, että lämpeneminen ei edellytä korkeita hiilidioksidi- tai muita kasvihuonekaasupitoisuuksia.

    – Yhteenvedossa tekijät toteavat, etteivät löytäneet selkeitä todisteita väitteille, joiden mukaan Grönlannin mannerjään sulaminen johtuisi ilmakehän kohonneen hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamasta lämpötilan noususta.

  19. Blogisi on todella hyvää luettavaa, kiitokset siitä! Ei tullut mieleenikään, että aiheesta olisi ihan suomeksi tarjolla näin hyvää asiaa.

    Oletko ajatellut lähiaikoina palata uudelleen auringonpilkkuaiheeseen? Edelleen näyttäisi siltä, että sykli 24 on myöhässä, eikä meinaa startata lainkaan. Voi todella tietää kylmiä aikoja, jos historiankirjoja tutkitaan.

    Timo Niroman aurinkotutkimus on aiheeseen liittyen erinomaista luettavaa.

  20. Olet oikeassa; Timo Niroma on todella tehnyt vuosikausia erinomaista työtä auringon vaikutuksesta maapallon ilmastoon historian eri aikakausina.

    Hän on juuri laatinut erinomaisen kirjoituksen, joka julkaistaan brittiläisessä Energy and Environment julkaisusarjassa. Mikäli nykyinen trendi aurinkopilkkusyklissä 24 jatkuu, eli pilkkuja ei oikein tahdo kunnolla ilmetä, niin on mahdollista, että olemme menossa kohti Dalton-minimin tai jopa Maunder-minimin kaltaisia kylmempiä vuosia.

    Olen kehottanut häntä kirjoittamaan vastaavanlaisen jutun suomenkielellä ja eiköhän sellainen synny lähiaikoina. Odottaessa voit käydä tutustumassa sykli 24 käsittelevässä blogissa http://www.solarcycle24.com/ , jonne myös Timo lähettelee kommenttejaan.

  21. Katsoin juuri J-P Lunkan haastattelun Arto Nybergin ohjelmassa. Kerrankin asiaa hiukan laajemmalla perspektiivillä kuin viimeinen 30 vuotta. Taitaa olla aihetta kirjaostoksille.

  22. Kirja oli loppuunmyyty. Itse tilasin sen Kirjaplus nettikaupan kautta pari päivää sitten, joten odotan sitä innolla, tosin en niinkään nykyilmaston takia vaan siksi, että tiedän hänen tehneen hyvää työtä muinaisten ilmastojen suhteen.

  23. Myös Metlan tutkijoiden lustia.fi saitilla on paljon tarinaa lämpötilan vaihtelusta Suomen Lapissa viime jääkaudesta lähtien. Mm. Mannin jääkiekkomailamallista deletoitu MWP näkyy siellä selvästi.

    Tutkija Aslak Grinsted on tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Hänen mukaansa MWP oli Barentsin arktisella alueella yhtä lämmin tai lämpimämpi kuin nykyaika. Kesät olivat selvästi lämpimämpiä. Ks. http://www.ulapland.fi/?newsid=6995&deptid=11589&languageid=4&news=1

    Hän on tutkinut myös merenpinnan nousua ja todennut sen korreloivan lämpötilan kanssa. Nykyinen merenpinnan nousu alkoi hänen mukaansa 200 vuotta sitten, merenpinnan oltua alimmillaan 1700-luvulla. Grinsted on myös soveltanut IPCC:n ennustusta +3 asteen C lämpötilan noususta omiin tuloksiinsa ja hänen mukaansa merenpinta nousisi silloin vuoteen 2100 mennessä metrin. Jos siis lämpötila nousee niin paljon….
    http://www.glaciology.net/Home/PDFs/Announcements/Recent-global-sea-level-acceleration-started-over-200-years-ago-

    • Enpä ollut tietoinen Aslak Grinstedin väitöskirjasta, joten kävin Lapin Yliopiston sivuilla, mutta sieltä ei löytynyt tietoa.

      Lähetin John Moorelle kyselyn, jos ja mikäli VK on olemassa ja jos se saisi vaikkapa PDF muodossa. Saa nähdä löytyykö sellainen. John on yleensä vastannut viesteihini, joten jään odottamaan.

      Sain joku päivä sitte Lunkan kirjan, mutta en ole vielä päässyt siihen kunnolla perehtymään. Kerron mielipiteeni jahka saan jotain kootuksi.

      Vaikuttaa siltä, että IPCC:n ihmistäsyylistävää ilmastonmuutospelottelua kritisoivia tutkimuksia on tulossa kasvava määrä, eikä niissä yleensä päädytä lähitulevaisuudessa lämpötilan nousuun vaan päinvastoin kylmeneminen näyttää olevan edessä.

  24. Kommentti ilmastokeskustelusta yleensä:

    Olen seurannut keskustelua sekä Suomessa että maailmalla ja 2 surullista trendiä on selvästi havaittavissa:

    1) Keskustelun taso laskee jatkuvasti, henkilökohtaiset hyökkäykset ja mustamaalaus ovat yleistyneet. Tähän syyllistyvät skeptikot ja AGW:n kannattajat yhtä lailla. Jokainen skeptikko on automaattisesti öljy-yhtiön kätyri tai verrattavissa juutalaisten kansanmurhan kieltäjiin, jokainen AGW:n kannattaja taas on tiedettä omiin tarkoituksiinsa käyttävä viherstalinisti. Tilanne alkaa yhä enemmän muistuttaa USA:n aborttikeskustelua. Maataan tiukasti omissa jouksuhaudoissa ja nakellaan verbaalikranaatteja vastapuolta kohti.

    2. Jatkona edelliseen, asia on täysin politisoitunut. Etenkin USA:ssa jako vasemmistoon ja oikeistoon näkyy selvästi keskustelussa, sama alkaa näkyä myös Suomessa . Vasemmisto ja vihreät kannattavat IPCC:n näkemyksiä, oikeisto vastustaa. Pääsemme siihen mielenkiintoiseen tilanteeseen jossa tieteellistä vastausta tarvitseva kysymys ratkaistaan poliittisesti.

    Mitä tästä sekasotkusta voi päätellä? Ainakin kaksi asiaa: Ensiksi, olemassaoleva todistusaineisto on hyvin ristiriitaista. Sekä AGW:n kannattaja että skeptikko pystyy löytämään
    runsaasti omaa näkemystään tukevaa todistusaineistoa. Toiseksi, ihmisen kyky ymmärtää ilmastoa ja sen muutoksia on yhä edelleen rajallinen. Voimme lähinnä yrittää ennustaa tai spekuloida. Aika näyttää miten maa makaa.

    Lopuksi, skeptikon näkökulmasta alkaa näyttää siltä että IPCC on ajanut itsensä Catch-22 tilanteeseen. Ilmastokeskustelun politisoiminen ja nimenomaan armageddon-tyyliset maailmanlopun ennustukset ovat alkaneet herättää kasvavaa epäilyä kuten yllä mainitsit. Tänään Britannian Met Office kommentoi tilannetta ja kehotti kollegoita suitsimaan maailmanlopun ennusteitaaan, todeten että ne syövät AGW:n uskottavuutta.

    Ilmaston tulee lämmetä pikavauhtia tai IPCC:n on todettava ettei lämpenemistä tapahdu lähivuosina. Jos yhä jatkuva auringonpilkkuminimi ja La Ninã jotain ennustavat niin ei ainakaan lämpimämpää. IPCC joutuu joko ruuvaamaan lämpötilan nousun ennusteita alaspäin tai etsimään todisteita siitä että lämpötilat ovat nousussa. Selitys että lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä tuskin enää toimii.

  25. Terve Boris winterhalter!

    Väitätte, että ihmiset eivät ole syynä ilmastonmuutokseen. Kasvihuonekaasujen on kuitenkin todettu lämmittävän ilmastoa ja hiilidioksidin määrä on selvästi lisääntynyt 1800-luvulta lähtien. Onko kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston sananaikainen lämpeneminnen mielestänne vain sattumaa? Miten voitte olla täysin varma että ihmisellä ei ole osuutta ilmaston muutokseen?
    Ymmärränkö oikein jos sanon teidän väittävän, ettei kukaan voi syyttää ihmistä ilmastonmuutoksesta?

    Ystävällisesti

    Kalle

  26. Hyvät kysymykset, mutta juuri nyt en ehdi kommentoimaan – palaan myöhemmin.

  27. Olen lähes pari vuosikymmentä pyrkinyt perehtymään ilmastonmuutokseen liittyvään ja ihmistä syyllistävään tieteelliseen aineistoon. Toistaiseksi en ole löytänyt ainoatakaan tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta, joka todistaisi ihmisen olevan syyllinen väitettyyn ilmaston lämpenemiseen.

    Olen lukemattomia kertoja ilmoittanut olevani valmis julkisesti arvioitavaan keskusteluun minun kanssani eri mieltä olevien tutkijoiden kanssa siitä aiheuttaako ihminen IPCC:n esittämää maapallon keskilämpötilan nousua vai ei.

    Kalle, esität, että kasvihuonekaasujen on todettu lämmittävän ilmastoa. En tätä todellakaan kiellä, kysymys on vain vaikutuksen suuruudesta. En ole myöskään väittänyt, etteikö ihminen toimillaan aiheuttaisi muutoksia. Kyse on tässäkin vaikutuksen määrästä.

    Ei tarvitse kuin verrata kaupunkien ja maaseudun ilmastojen eroavuuksia; samalla kun kaupungissa asfaltti/betoniviidakon keskellä voi olla tukahduttavan kuuma, maaseudulla tilanne on toinen. On myös selvä, että maankäyttömuutokset aiheuttavat paikallisia ja jopa alueellisia muutoksia, vaikkapa muuttamalla maaperän kosteusolosuhteita, jolla taasen tiedetään olevan vaikutusta paikalliseen ilmastoon.

    Mitä tulee ihmisen toimesta ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasujen vaikutukseen, niin voin vakuuttaa, että hiilidioksidin lämpövaikutusta on suuresti liioiteltu. Tämän myöntää jopa IPCC viimeisimmässä arviointiraportissaan.

    Jotta IPCC pystyisi ylläpitämään mallien perusteella synnytettyä myyttiään, esitetään, että ilmakehän CO2 pitoisuuden nousun aiheuttama hyvin pieni lämpeneminen lisäisi merkittävästi veden haihtumista. Koska IPCC myöntää, että vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Uhataan, että vesihöyryn määrän lisääntymisestä lämpötila saattaisi lähteä pelättyyn nousuun ja jopa ylittäisi jonkinlaisen kynnysarvon ryöstäytyen hurjaan lämpenemiseen.

    IPCC:n poliittisia päättäjiä järkevämmin ajattelevat tutkijat tietävät, että:
    1. veden haihtuminen sitoo runsaasti lämpöä viilentäen merenpintaa eikä lämpötila trooppisillakaan avomerialueilla voi juurikaan ylitää 30 astetta.
    2. lisääntynyt vesihöyry ja lämmennyt ilma keventyneenä nousee ylöspäin kunnes adiabaattisen (paineen alenemisen) jäähtymisen seurauksena vesihöyry tiivistyy pilviksi.
    3. Pilvet vuorostaan varjostavat pintaa auringon lämmittäviltä säteiltä, eli pinnan lämpeneminen hidastuu.
    4. kyseessä on varsin tehokas termostaatti.

    Aivan oikein, ihmistä ei pidä syyllistää pienen jääkauden nimellä tunnettujen (1300_1850) ilmastollisesti epävakaiden ja kylmien aikojen jälkeisestä lämpenemisestä, josta vielä toistaiseksi saamme nauttia.

    Reilun sadan vuoden aikana vallinneet verrattain lämpimät ja ihmisen kannalta otolliset olosuhteet saattavat kuitenkin harventua, mikäli aurinkotutkijoiden ennusteet auringon aktiivisuuden hiipumisesta toteutuvat. Tästä hiipumisesta ovat viimeksi lausuneet mielipiteitään mm. NASA mutta myös kotoisasti Oulun Yliopiston aurinkofyysikot.

  28. Kiitän perusteellisesta vastauksestanne. Annatte minulle uuden näkökulman asiaan.
    Vaikuttaako teidän mielestänne aurinkovakion vaihtelu ilmaston lämpötilaan? Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan lämpötila seuraa auringon aktiivisuutta aika höllästi ja joskus aivan päinvastoinkin.
    Maunderin minimin aikaan pilkkujen ollessa kadoksissa ilmaston kylmeneminen ilmatieteen laitoksen mukaan ei ollut globaalia. Joistakin lähteistä taas luin, että lämpeneminen myötäilisi auringonaktiivisuuden vaihtelua.
    En käsitä aivan, antaako IPCC:n raportti ristiriidan, mitä tulee hiilidioksidin osuuteen ilmaston lämpenemisessä, jos kerran lämpeneminen on pysähtynyt?
    Ettekö usko että ilmaston lämpenemisellä on muitakin tekijöitä kuin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, mutta näillä olisi silti merkittävä osa siinä? Antakaa toki linkkejä jos, ette jaksa itse selvittää asiaa.

    Ystävällisesti Kalle

  29. Mikäli aurinkovakiolla tarkoitat sitä säteilyä, jonka katsotaan lämmittävän maanpintaa (total solar insolation TSI) niin sen vaihtelu on varsin vähäinen, puhutaan prosentin murto-osista, tosin luotettavia mittauksia on vasta satelliittiaikakaudelta. Tällä säteilyvakion vaihtelulla ei näin ollen katsota olevan sanottavaa merkitystä maapallon lämpötilaan.

    Auringon aktiivisuuden vaikutusta ilmastoon on pyritty selvittämään pitkään, eikä täyttä selkeyttä ole vieläkään saavutettu. 1960-luvun lopulla herrat Knut Lassen ja Eugil Friis-Christensen Tanskan avaruuskeskuksesta huomasivat, että Euroopan keskilämpötila ei seurannut aktiivisuutta sellaisenaan, vaan aurinkopilkkujakson pituutta (pilkkujakso vaihtelee 9-14 vuotta keskiarvon ollessa n. 11v).

    Seuraavaksi Henrik Svensmark samaisesta tanskalaisesta instituutista esitti mahdollisena selityksenä, että aktiivisen auringon aikana pilvisyys väheni ja teoriaksi kehkeytyi ajatus kosmisen säteilyn vaikutuksesta pilvien muodostukseen. Tässä ei pelannut niinkään pilkkujen määrä vaan todellinen aktiivisuus sekä auringon magnetosfäärin että massapurkausten voimakkuus. Mitä aktiivisempi aurinko sitä vähemmän suurenergistä kosmista säteilyä pääsee tunkeutumaan alempaan ilmakehään ja näin ollen myös vähemmän alapilvia. Lopputuloksena havaitaan maanpinnan saavan enemmän auringonvaloa ja lämpenevän. Hiljaisen auringon aikana pilvisyys lisääntyy kosmisen säteilyn synnyttämien pilvipisaroiden muodostumiselle tärkeiden kondensaatiokeskusten ansiosta ja maapallo kylmenee.

    IPCC rakentaa ilmastonmuutosta koskevat skenaariot kasvihuonekaasupäästöjen varaan, joskin malleissa pyritään huomioimaan myös luontaisia tekijöitä (mm aurinkovakion vaihtelu) siinä määrin kun ne tiedetään ja voidaan pukea fysiikan kaavaan. 2000-luvulla tapahtunut lämpenemisen hiipuminen on IPCC:ssä tiedostettu ja hermostuttu. Selitykseksi tarjotaan muutoksia valtamerien virtausten muuttumisella ja väitetään, että nämä ovat ohimeneviä ja että lämpötila jatkaan myöhemmin nousuaan entistä rajummin. Tähän en missään tapauksessa usko.
    Lisätietoa: https://ilmasto.wordpress.com/2009/02/20/missa-menemme-tanaan/. Olen asiaan liittyvistä aiheista kirjoittanut tässäkin blogissa aiemminkin (kts arkistosta – Monthly Archives)

    Viimeistä lausetta en ymmärrä. Uskon, että maapallon ilmastoa säätelevät nimenomaan monet muut tekijät kuin hiilidioksidi ym, tosin kasvihuonekaasuista vesihöyryä pidän edelleenkin kaikkein tärkeimpänä maapallon sisäisenä tekijänä. Tiedetään, että auringon ohella planeetoilla sekä omalla kuullamme on merkittävä osuus sekä gravitatiivisten, magneettisten että sähköisten voimien kautta. Selkeä seuraus on vaikkapa maapallon pyörimisnopeuden eli päivän pituuden vaihtelu (googlaa Length of Day). Tämä LOD:nä tunnettu ilmiö korreloi mm Tyynenmeren kalakantojen kanssa ja paljon muuta. Mielenkiintoinen on myös muuttuva Pacific Decadal Oscillation jne.

  30. Anteeksi viimeinen epäselvä kysymys. Tarkoitukseni oli kysyä, että ettekö usko esim. merivirroilla olevan osuutta nykyiseen ilmaston viilenemiseen, mutta muotoilin kysymyksen täysin väärin. Te vastasitte siihen kuitenkin.

    Kiitos antamistanne tiedoista ja blogista.

  31. Kiitos asiallisesta ja asiantuntevasta blogista. Vasta viimeaikoina olen huomannut että löytyy sentään suomestakin korkeatasoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä ilmastonmuutoksesta (olen seurannut aktiivisesti Anthony Watts:in palstaa). Täytyy sanoa että kun Goren elokuva “an inconvinient truth” ilmestyi, teki tämä suuren vaikutuksen minuun ja olin jonkin aikaa jopa huolissaan maailmasta. Koska en ole tiedemies jouduin tekemään paljon omatoimista tutkimista aiheesta ja onneksi tänä päivänä on riittävästi aktiivista keskustelua joka valottaa että AIT ei kerrokaan totuutta. Taustalla on selkeästi paljon virheellistä tietoa, poliittista valtapeliä ja green economy ajattelua. Toivottavasti suomalainen (myös muiden maiden) lehdistö ymmärtää pikku-hiljaa antaa tilaa myös AGW:ta kritisoiville kirjoituksille tilaa.

  32. Auringonpilkkupäivitys… tänään 21.4.2009 on 44. peräkkäinen päivä ilman pilkkuja NOAA:n mukaan. Janssenin sivuilla (pilkuttomat jaksot vuodesta 1849 ym. dataa) tämä jakso on Top Tenissä ja jos tämä meno jatkuu vielä 10 päivää, mitalisijoilla. Ks.

    http://users.telenet.be/j.janssens/Spotless/Spotless.html

  33. Edellinen pitkä pilkuton jakso loppui päivää postini jälkeen. Nyt aurinko on alkanut aktivoitumaan mutta pilkut ovat edelleen pieniä ja lyhytikäisiä.

  34. Jos otamme aikaväliksi viimeiset muutamat sadatuhannet vuodet, emme löydä ainoatakaan jaksoa, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi läheskään sitä vauhtia, millä se nousee nyt.

    Mikäli jääkairaustulokset ja siten tämän hyväksyy, on ilmastoskeptikon pakko todeta, että ilmakehän CO2-pitoisuus ei korreloi ilmakehän lämpötilan kanssa, mutta outoa kyllä samaiset kairaustulokset kertovat toista. Lämpötila ja CO2-pitoisuus kulkevat käsi kädessä toisiaan ruokkien.

    On toki mahdollista, että CO2-pitoisuuden nousu on vain sattumalta juuri nyt, samaan aikaan teollisen vallankumouksen aikana, kovempaa, kuin koskaan, mutta tuon skenaarion todennäköisyys on häviävän pieni.

    • Nykyiseen hiilidioksidipitoisuuden nousuun on useita syitä, joista ainakin kaksi todennäköistä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö ja toinen valtamerien lämpötilan nousu. Tosin tämän elintärkeän kaasun kiertokulku luonnossa on vielä pitkälti olettamusten varassa.

      CO2 pitoisuuden nousunopeudesta jääkausien välisinä lämpiminä aikoina ei voida sanoa mitään varmaa jääkairausnäytteiden ikämäärityksen epätarkkuudesta johtuen. Jääkairausnäytteistä analysoitu hiilidioksidipitoisuus on vain suuntaa antava, sillä talteen otettavat mikroskooppiset ilmakuplat eivät edusta jäätymisen aikaisia pitoisuuksia kaasumolekyylien erilaisen liukoisuuden takia jäässä. Näin ollen väite, että ilmakehän CO2 pitoisuus nousisi ennen näkemättömän nopeasti ei analyysituloksista voida todistaa.

      Toisen kappaleen ensimmäistä lausetta en oikein ymmärrä. mutta mitä jääkairaustulokset omasta mielestäsi kertovat. Itse näen analyysituloksista, että hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilaa satojen vuosien viiveellä, näin osoittaen, että pääosa kaasusta on peräisin merivedestä, johon sitä liukenee lämpötilasta riippuen. Kylmään veteen liukenee enemmän ja veden lämmetessä auringon säteilystä liuennutta hiilidioksidia vapautuu ilmaan. Aivan kuten käy jos jätät hiilihapotetun juoman (vichy) lasissa lämpimään.

      Viimeinen lauseesi sisältää epäilyksen siemenen ja hyvä niin.

  35. Hei Anu ja Boris,

    Lisäyksenä yllä olevaan keskusteluun laitan linkin yhteen monista tutkimuksista joissa tätä asiaa käsitellään:

    http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/283/5408/1712

    Tutkimuksen abstraktissa (kuten monissa muissakin vastaavissa) todetaan myös selvästi (kuten Boris jo sanoi) etteivät CO2 ja lämpötila kulje käsi kädessä. Ensin nousevat lämpötilat, sitten viiveellä CO2. Myöhemmin CO2-pitoisuus voi säilyä korkeana tuhansia vuosia vaikka ilmasto samaan aikaan vaihtuu lämpökaudesta jääkauteen.

    Jos mennään kyllin kauas taaksepäin esim. hiilikaudelle ja sitä edeltäville aikakausille niin CO2-pitoisuus ilmakehässä oli yli 10 kertaa suurempi kuin nyt (=>4000 ppm). Silti lämpötilat olivat vain ajoittain vain hieman nykyarvoja korkeammat, maapallolla oli jäätiköitä ja jääkausia.

    OK, mantereet olivat eri paikoissa, merivirrat ja monet muut tekijät erilaisia. Silti, jos CO2 on niin mahtava draiveri, miksei ilmasto kuumentunut edes sitä vertaa mitä IPCC nykyään lupailee vuodelle 2100?

  36. Jarmo ja Muut!
    kiitokset monista kommenteista, joita en tässä ketjussa haluaisi enää kommentoida,sillä niistä olen kirjoittanut muissa tässä blogissani olevissa jutuissa ja uutisissa.

    Jos lukijoilla on mielenkiintoisia kysymyksiä tai aiheita, joita haluaisitte, että käsittelen blogissani tai haluatte yksityisesti suoran mielipiteeni, lähettäkää viesti boris.winterhalter@kolumbus.fi niin katsotaan miten jatketaan.

  37. En ole ilmaston lämpenemistä pulesta enkä vastaan, mutta jos ilmasto lämpenee, niin nouseeko merenpinta niin kuin uskotaan? En ole löytänyt kattavaa merien kokonais lämpötiloja.Joka tapauksessa arktiseten merialueiden lämpötilat ovat huomattavasti alle 4
    astetta C.Näiden alueiden lämpeneminen laskee mernpintaa veden ollessa tiheimmillään +4C.Jos lämmintä vettä on vain ohut kerros päiväntasaajan molemmin puolin.Voi yli +4C lämpöistä vettä olla vain muutama prosentti.Tästä johtuen meren pinta laskee lämpötilan noustessa.

  38. Ei asia ihan noin yksinkertainen ole. +4C:ssä puhdas “makea” vesi on todella painavimmillaan, mutta meressä suolaisuuden ansiosta merivesi on selkeästi tiheämpää kuin +4C:ssä oleva makea vesi. Merivesi myös jäätyy ennen kuin suurin tiheys saavutetaan. Jää on taasen merivettä selkeästi kevyempi ja siksi kelluu. Syvänmeren lämpötila on noin 3C.

    Merten pintaosien lämpötilat ovat keskimäärin huomattavan lämpimät, jolloin lämpeneminen kyllä aiheuttaisi lämpölaajenemista eli merenpinta nousisi, tosin vaikutus jäisi varsin pieneksi.

    Meren pinnan taso on taasen riippuvainen lähinnä jäätikköihin sitoutuneesta vedestä. Jääkauden aikana kun Suomeakin peitti kilometrien vahvuinen jää, valtamerten pinta oli noin 120-130 metriä nykyistä tasoa alempana.

  39. Kiitos Boris Winterhalter.Meriveden lämpölaajenemis käyrä poikkeaa ilmeisesti huomattavasti makeastavedestä.Mistä saisi tämän lämpölaajenemiskäyrän?
    Toinen asia joka voi vaikuttaa laajojen alueiden ilmastoon on tämä massiivinen tuulivoimala rakentaminen. Varsinkin tänne Skandinaaviaan tulevat lounaiset ilmanvirtaukset joutuvat tuhansien turbiinien sekoittamaksi.Atlantilta tuleva lämmin ja kostea ilma törmää laajaan turbiinikentään joka aiheuttaa ilmanvirtauksen hidastumisen ja turbulentisen pyörteen kohti maata eikä lämpimät ilmanvirtaukset pääse kohoamaan normaalisesti ylös, jolloin pilvien muodostuminen häiriintyyy.Tämä sekoittunut ilmamassa lipuu kohti pohjoista lämmittäen laajalti skandinaavian talvia. Asun Iisalmessa jossa taitaa tulla jo neljäs tihkusade talvi. Olisiko paikallan todella tutkia tuulivoiman ilmastoon vaikuttavia haittavaikutuksia?

  40. Osallistuin Osmo Soininvaaran blokin [url]http://www.soininvaara.fi/2009/12/27/ilmastodenialistit-ovat-uskovaisia/[/url] kommentointiin vertaamalla karkeasti ihmisen tuottaman hiilidioksidin suhteellista määrää ilmakehässä ja valtamerissä olevaan määrään.

    En saanut sieltä toivomaani vastausta siihen, mikä päätelmässäni on pielessä, kun näyttää siltä, ettei ilmakehän noussut hiilidioksidimäärä voi mitenkään olla peräisin ihmisen toimista. Koko ihmiskunnan elinhistorian aikana ilmakehään päästämä hiilidioksidi riittäisi juuri ja juuri nostamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyisin mitatulle tasolle siitä, missä sen väitetään olleen sata vuotta sitten. Hiilidiokdisin osapaineen kasvu ilmakehässä nostaa kuitenkin sen liukoisuutta veteen, joten valtaosa tästä hiilidioksidista olisi pitänyt liueta meriveteen.

    Meriveden 0,7 asteen keskilämpötilan muutoksenkaan ei pitäisi nostaa hiilidioksidipitoisuutta noin rajusti, vaikka lämpiävä merivesi sitä luovuttaakin. (En löytänyt hiilidioksidin liukoisuustietoja näin alhaisten osapaineiden alueelta. Arvelisin niiden kuitenkin noudattavan samaa laakeaa ja yllätyksetöntä muotoa.)

    Jos hiilidioksidi kuitenkin on kotoisin lämpiävästä merivedestä ja lämpeneminen on hiilidioksidin eristysvaikutuksen paranemisesta johtuvaa, mitään ei ole tehtävissä. Olemme noidankehässä ja toivo on menetetty. Kuitenkin mm. mannerjäästä kairatuista näytteistä voidaan osoittaa, että aiemmin on ollut enemmänkin hiilidioksidia ilmakehässä.

    Edelliset kappaleet yhdessä tarkoittavat, että lämpö ei voi olla kotoisin hiilidioksidista, koska lämpeneminen on myöhemmin pysähtynyt ja kääntynyt kylmenemiseksi. Sitähän se ei tekisi, jos lämpeneminen olisi hiilidioksidiperäistä. Lisääntyvä hiilidioksidieristys lämmittäisi lisää hiilidioksidieristettä vedestä ja maapallo kiehuisi kuivaksi.

    Tämä pohdinta jäi vaivaamaan minua ja löysin tälle sivulle. Näytät tutkineen asiaa minua pidempään (minä vasta kaksi päivää ;)), joten toivon, että täältä irtoaisi jotain selvyyttä siihen, mikä päättelyssäni on pielessä, vai onko hiilidioksidimittauksissa (arviot ennen mittauslaitteiden keksimistä) jotain hämärää. Ainakin vahvasti näyttää siltä, ettei hiilidioksidi ole lämpötilanvaihteluiden pääasiallinen lähde, pikemminkin vain indikaatio lämpimämmästä merivedestä.

    Jori

  41. Päättelyssäsi ei ole mitään pielessä.

    Koko CO2-problematiikka on varsin sekava, joskin yksi asia on ainakin minulle tullut vuosien varrella selväksi, että ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvulla ja maapallon keskilämpötilalla on hyvin vähän toistensa kanssa tekemistä.

    Tänä päivänä esitetään, että ehkä noin 40% ilmakehän 100 ppm nousseesta CO2 pitoisuudesta johtuisi ihmisen polttamasta fossiilisesta polttoaineesta. Tähän on päädytty C12/C13 isotooppisuhteen kautta.

    Jack Barrett ja David Bellamy http://www.barrettbellamyclimate.com/page33.htm uskovat ihmisen osuuteen ja toteavat, että “we describe the carbon isotope evidence for the increasing carbon dioxide concentration in the atmosphere being due almost entirely to our fossil fuel and wood burning activities”

    Sitten taasen toista kantaa esitetään linkissä , jossa todetaan ettei tuo hiili-isotooppi suhde ole niinkään itsestään selvyys. “On the naïve and scientifically silly assumption that the only way that plant-based carbon can get into the atmosphere is by people burning fuels, they [ihmisen rooliin uskovaiset] exult that here indeed is the smoking gun: Decreases of C13 in the atmosphere mean that our sinful combustions are clearly identifiable as major contributors to the 100 ppm increase in CO2 since 1850.”

    Tuota viimeistä lausetta repostellakseni, on myös hyvin kyseenalaista uskoa jääkairanäytteiden perusteella väittämään, että esiteollisen ajan CO2 pitoisuus olisi ollut noin 290 ppm. Tähän kysymykseen puuttui jo vuosia sitten Zbigneuw Jaworowski, ja hänen mietteensä löytyvät uusimmasta tekstistään

    Ernst (Georg) Beck kirjoittaa CO2:sta (The real histroy of CO2 gas analysis), josta käy kuten jo Jaworowski on esittänyt, että tuo esiteollisen ilmakehän CO2 pitoisuus on varmasti virheellinen, eli oli esitettyä korkeampi. Beckin kohdalla on myös todettava, että suuri osa fossiilisesta polttoaineesta vapautuva CO2 sitoutuu kasveihin suurelta osin lähellä päästökohdetta eikä ehdi sekoitua koko ilmakehään.

    Joka tapauksessa voidaan olla varmoja, että merten lämpötila ja ilmakehän CO2-pitoisuus ovat riippuvaisia toisistaan ja näkyyhän tämä myös Mauna Loan CO2-pitoisuuksien vaihtelussa vuoden aikojen mukaan. Viimeksi mainitussa on tietysti mukana myös pohjoisen pallon puoliskon kasvikauden vaikutukset ilmakehäpitoisuuksiin. Olen itse laskenut CDIAC-tietokannasta saadun datan perusteella, että Eteläisen Tyynen valtameren pinnan läheisen ilman CO2-pitoisuus seuraa kääntäen veden lämpötilaa noin 3-4 kuukauden viiveellä.

  42. Olen Kari Hänninen, toimin Jyväskylän yliopistossa opetajana ja tutkijana. Samoin kuin Boris Winterhalter olen jo parin vuosikymmenen ajan seurannut käynnissä olevaa ilmastonmuutoskeskustelua ja ihmetellyt kyseisen tieteenalan selektiivisyyttä, jossa ainoastaan hypoteesia tukevat näkemykset olisivat oikeita.

    Objektiivisen tieteellisen työskentelyn keskeinen perusperiaate on se, että hypoteesi tulee pyrkiä osoittamaan vääräksi, jos siinä ei onnistu, niin hypoteesi voi olla oikein. Hypoteesiä ei saa lähteä todistamaan oikeaksi, koska silloin on mahdollista, että negatiivista todistusta ei voi hyväksyä. Seurauksena on johtopäätösten vinoutuminen. Otan tästä pari esimerkkiä:
    1) Ilmakehän kaasujen käyttäytymisessä ei huomioida kaasumolekyylien tiheyksiä lainkaan. Tiedämme, että otsonin tiheys on 2,1 kg/m3, kun ilman tiheys on 1,29 kg/m3. Otsoni on siis 60 % ilmaa raskaampaa. Heti, kun otsonimolekyyli on stratosfäärissä muodostunut, painovoima alkaa vetää sitä alaspäin. Asian korollaari on se, että melkoinen osa troposfäärin otsonista on peräisin stratosfääristä. Tämä asia ei riipu ihmisestä ja sille ihminen ei voi tehdä mitään.

    Tiedämme myös, että napa-alueilla Aurinko ei paista talvella kaamosaikaan. Siellä ei silloin voi syntyä uutta otsonia. Painovoima kuitenkin talven aikana harventaa olemassa olevaa otsonivarastoa. Tämä ilmiö havaitaan napa-alueiden keväällä ns. otsonikatoilmiönä. Kyseessä on aivan luonnollinen ja hyvin syklinen ilmiö, joka ei riipu ihmisen toimenpiteistä ja jolle ihminen ei voi tehdä mitään.

    2) Metaanin tiheys on 0,74 kg/m3, eli metaani on 60 % ilmaa kevyempi kaasu. Heti, kun metaanimolekyyli on maan pinnalla muodostunut, se alkaa nousta ylöspäin. Metaania ei voi akkumuloitua troposfääriin kovin suuria määriä, luultavasti nykyinen konsentraatio on hyvin pitkän ajan tasapainokonsentraatio. Stratosfääriin noustuaan metaanimolekyyli tuhoutuu Auringon UV-C-säteilyn vaikutuksesta.

    Tästä asiasta tarjoavat uusimpien ilmastonmuutostutkimuksen tulokset oivan esimerkin. Viime aikoina on ollut paljon esillä (mm. YLE Radio 1 tiedeuutisissa) tutkimukset metaanin synnyn selittämisestä pohjaveden ja pinna korkeuden perusteella. Siinä annetaan satelliittimittausten perusteella saadut metaanin konsentraatiot Maapallolla. Niiden mukaan metaanin määrä ilmakehässä vaihtelee 1610-1840 ppb:n välillä. Siten, että suurimmat arvot ovat tropiikissa ja keskileveysasteilla. Pienimmät arvot ovat suurilla pohjoisilla ja eteläisillä leveysasteilla. Happi, typpi ja hiilidioksidi ovat tasaisesti jakautuneet troposfäärissä eri leveysasteille. Toisin sanoen: Metaanin nopeus troposfäärissä ylöspäin on suurempi kuin sen liikenopeus maanpinnan suunnassa. Pitoisuudet eri leveysasteilla eivät sen vuoksi ehdi tasoittua.

    Kun puhutaan hiilidioksidin mittauksista jääkolonnista, niin on muistettava, että jää ei ole kaasutiivis materiaali. Kaasunpidätyskyvyltään korkea jääpatja voi olla myös hyvin epähomogeeninen, jotkut kerrokset pidättävät kaasua toisia kerroksia paremmin. Siitä, että jää ei ole kaasutiivis materiaali johtuu määritysten yleinen alhainen taso verrattuna nykypäivän pitoisuuksiin. Ne eivät siis välttämättä indikoi ko. ajanjaksolla vallinneita jääkausia. Jostain tietystä jääkerroksen kohdasta mitattu korkea hiilidioksidipitoisuus taas ei välttämättä indikoi Maapallolla ko. ajanjaksona vallinnutta lämpökautta, vaan yksinkertaisesti vain sitä, että ko. jääkerroksen kaasunpidätyskyky on ollut parempi kuin sen alapuolella olevien jääkerrosten kaasunpidätyskyky.

    Länsi-Afrikassa merenpinnan sanotaan nousevan. Saman ilmiön ei kuitenkaan kerrota uhkaavan Brasiliaa. Tämän anomalian selityksenä on se, että Länsi-Afrikassa maanpinta tektonisten voimien vaikutuksesta laskee.
    Näin voi olla asian laita muuallakin Maapallolla. Jos tätä seikkaa ei huomioida, niin merenpinnan nousunopeus arvioidaan liian suureksi.

  43. Kiitos Kari ansiokkaista lisäyksistä omien mietteideni täydennykseksi.

    On todella hyvä muistaa, että teoriaa ei voi osoittaa oikeaksi, korkeintaan vääräsksi, kuten Karl Popper sen aikoinaan osoitti. Siksi olenkin ottanut Popperin sanat kotisivuni motoksi.

    Mainintasi ilmakehän kaasujen erilaisista ominaispainoista oli hyvä muistutus, joka minulta oli kokonaan unohtunut. Tämä on kuten kirjoitat oleellinen seikka muistaa niin otsonin kuin metaaninkin suhteen.

    Näiden kahden kaasun sekä ajallisesta että paikallisesta vaihtelusta saa hyvän kuvan: http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/globalview/

    CO2 analyysit jäänäytteistä ovat, kuten kerrot, merkitykseltään kyseenalaiset. Niistä on kirjoitellut Zbigniew Jaworowskin ja myös Ernst-Georg Beck (uusimmat mietteet: http://www.biomind.de/realCO2/).

  44. En voi sanoa, että olisin syvällisesti perehtynyt ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa. Mihin keskustelusta on unohtunut ns. varovaisuusperiaate? Kun ei olla täysin varmoja ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, kannattaa toimissa noudattaa varovaisuutta. Ilmastonmuutoksen kohdalla tämä tarkoittaisi esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

    Tämähän ei nyt suoraan liity käytävään keskusteluun ihmisen roolista ilmastonmuutoksen aiheuttajana, vaan ihmisen roolista mahdollisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen torjujana.

    • Hei Anu, anteeksi pitkä hiljaiselo – jostain syystä en saanut postiini ilmoitusta viestistäsi.

      Jos en ihan väärin muista niin Norjan pääministerinä ja myöhemmin WHO:n johtajana Gro Harlem Brundtland ajoi voimakkaasti tuota mainitsemaasi varovaisuusperiaatetta (precautionary principle) vaikka se onkin hiipunut vuosien saatossa epäkäytännöllisenä käsitteenä. Siihen sisältyy ajatus, että mitään sellaista toimenpidettä ei saisi toteuttaa, joka saattaa aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia luontoon ja ympäristöön. Ajatus on tietysti hieno, mutta se törmää helposti mahdottomuuksiin jos halutaan todella kehittää maapalloamme sekä ihmisten että eläin- ja kasvimaailman parhaaksi. Usein päätökset valitaan sen mukaan missä haitta on pienin, vaikka joku tai jokin siinä joutuu kärsimään. Kyse on siis vaihtoehtojen arvioimisesta parhaan tiedon valossa. Ongelmana on vain tiedon puute. Onneksi tiede pyrkii löytämään vastauksen.

      Ilmaston suhteen tuo varovaisuusperiaate on todella ongelmallinen, sillä ilmastoa käsittelevä tiede edistymisestään huolimatta on edelleen varsin monissa yksityiskohdissa “pimennossa”; siinä etenkin CO2:n ilmastoa säätelevä rooli on edelleenkin enemmän politiikkaa kuin todellista luonnontiedettä. Olen CO2:n roolista kirjoitellut blogeissani verrattain paljon ja lukenut vielä enemmän. Lopputuloksena on, että IPCC:n väitteet hiilidioksidin turmiollisesta vaikutuksesta ei löydä vastinetta pyyteettömässä tieteessä. Päinvastoin tämän kaikelle elämälle välttämätön kaasu ja sen lisääntyminen ilmakehässä osittain jopa ihmisen toiminnan seurauksena on etenkin kasvimaailmalle suunnaton pelastus. Jääkaudenjälkeen ilmakehän CO2 pitoisuus hipoi jo niin alhaisia arvoja, että kasveissa oli havaittavissa kitukasvua. Korkeammassa CO2 ilman pitoisuudessa kasvit todella viihtyvät – sen takia monet kasvihuoneviljelijät lisäääävät tätä välttämätöntä kaasua parantaakseen sadon laatua ja määrää.

  45. Minun kuten todella monien tutkijoiden kanta on, että IPCC:n levittämä usko ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksesta maapallon lämpenemiseen ja sitä kautta suuriin ilmastokatastrofeihin, ei saa tukea tieteestä.

    Kyseessä on politisoitunut “tiede” joka rakentuu ilmastomalleihin, jotka eivät voi “ennustaa” tulevaa ilmastonkehitystä yksinkertaisesti, koska mallit eivät huomioi monia huonosti hallittuja prosesseja, kuten auringon aktiivisuuden vaihteluita eivätkä pysty edes käsittelemään vaihtelevan pilvipeitteen vaikutusta maapallon energiatasapainoon.

    Kun tähän vaikeuteen lisätään vielä malleissa käytetyissä lähtöarvoissa olevia puutteita ja virheitä (Climategate) sekä tukeutuminen lukemattomiin parametrisointeihin (osatekijöiden yksinkertaistuksia), mallit ovat varmaan hyviä työkaluja pyrittäessä ymmärtämään ilmaston suurpiirteistä toimintaa, mutta ennustamiseen ne eivät kelpaa.

    Hiilidioksidipäästöjen kuvitellusta kaksinkertaistumisesta esitetty “tuleva” lämpövaikutus perustuu arvaukseen, sillä luotettavia todellisia mittauksia ei ole.

    Toistan vielä, että hiilidioksidi on kasvikunnalle välttämätön hiilen lähde eikä suinkaan kaikin keinoin torjuttava “saaste” kuten eräät tahot uskottelevat. Kasvihuoneviljelijät tietävät tämän ja että kasvit ovat sopeutuneet vuosimiljoonien saatossa nykyistä monin verroin korkeampiin pitoisuuksiin.

    Varovaisuusperiaate on paikallaan silloin kun panos/hyöty on hyväksyttävissä. Meidän nykymaailmassa se raha mitä IPCC tai hra Stern edellyttävät käytettäväksi tämän kuvitellun uhan torjumiseksi, hyödyttäisi etenkin kehitysmaiden väkeä paljon enemmän koulutuksen, puhtaan ilman ja veden varmistamisen kautta, eikä pidä myöskään unohtaa kohtuuhintaisen energian saannin turvaaminen.

    Olen ehdottomasti luonnonvarojen (myös energian) säästämisen kannalla ja tähän kuuluu myös uusiutuvan energian kehittäminen. Sen sijaan sellaiset toimenpiteet kuten päästökauppa eivät johda haluttuun tulokseen, eli maapallon väestön hyvinvointia kohti.

  46. Boris ottaa aivan oikein esille monia ilmastonmuutoksen argumentoinnissa esiintyviä virheellisyyksiä.
    Niitä on selkeästi havaittavissa myös ns. “positiivisissa takaisinkytkennöissä”, joiden vaikutuksesta ilmastonmuutoksen sanotaa monessa yhteydessä kiihdyttävän itseään yli sen rajan, jolta ei enää olisi paluuta.

    1) Globaalin ilmastonmuutoksen lämmittävän vaikutuksen vuoksi Jäämeren uskotaan sulavan yhä enemmän ja enemmän. Koska tumma vedenpita imee enemmän Auringon säteilyä kuin jäässä oleva vedenpinta, niin seurauksena olisi globaalin lämpenemisen kiihtyminen.
    Tässä pitää muistaa Napa-alueella talvisin vallitseva useiden kuukausien mittainen kaamos. Siellä ei silloin Aurinko paista. Näin ollen on samantekevää, onko Jäämeri sulana tai jäässä talvella, olemattomista Auringon säteistä ei mikään lämpeneminen voi kiihtyä.

    2) Venuksessa sanotaan jo vallitsevan ns. karannut kasvihuonekaasuilmiö, joka lämmittäisi planeettaa. Merkurius on kaksi kertaa lähempänä Aurinkoa ja sen lämpötila on päivän puolella suunnilleen samaa tasoa kuin Venuksen keskimääräinen lämpötila. Ts. karannut kasvihuonekaasuvaikutus olisi erittäin tehokas lämmittävä tekijä. Sellaisen sanotaa uhkaavan myös Maapalloa.

    Merkurius saa hieman yli 9 kW/m2 Auringon energiaa, Venuksen pinta saa hieman yli 1 kW/m2 Auringon energiaa. Tästä voimme päätellä, että karannut kasvihuonekaasuvaikutus monistaisi Venuksella Auringon energiaa n. 9-kertaisesti. Tiedämme, että ikiliikkuja on mahdoton. Venuksen karannut kasvihuonekaasuvaikutus olisi 9-kertaa tehokkaampi kuin ikiliikkuja ja sitä tarjotaan ilmastonmuutostieteessä relevanttina selityksenä!

    3) Maapallolla sanotaan geologisen historiansa aikana kaksi kertaa olleen niin kylmää, että koko planeetta olisi jäätynyt. Puhutaan ns. lumipallomaasta. Tällöin olisi takaisinkytkentä albedon osalta karannut.

    Maapallon albedoa mitataan Kuussa havaittavasta maatamosta. Maapallon albedon oletetaan100 %:sti muodostuvan Maan pinnasta heijastuvasta Auringon valosta. Saatu albedon lukuarvo syötetään simulaatio-ohjelmaan ja tietokone laskee tuloksen.

    Näissä simulaatio-ohjelmissa on albedon lukuarvo maan pinnalta heijastuvien valonsäteiden osalta liian suuri. Auringon suurienergisen gamma-, röntgen-, ja avaruus-UV-säteilyn energioista osa absorboituu Maapallon termosfäärin harvaan ainemäärään. Samalla jäljelle jäävän säteilyn aallonpituus kasvaa, muodostuu mm. näkyvää valoa. (Ilmiö tunnetaan fysiikassa ns. Compton-sirontana). Termosfäärissä muodostunut näkyvä valo heijastuu myös Kuuhun ja on siellä vaikuttamassa maatamon kirkkauteen ja Maapallon albedon suuruuteen, vaikka se ei ole koskaan käynyt Maapallon pinnalla! Kun tämä huomioidaan simulaatio-ohjelmissa, niin albedon “karkaaminen” lumipallomaan edellyttämille lukuarvoille ei ole mahdollista.

    Tarve a) puolustaa ilmastonmuutosta ja b) syöstä päällemme tulta ja tulikiveä on niin suuri, että terveellä järjellä ajatteleminen unohtuu!

  47. […] kyseenalaistavat mielipiteet pääsisivät julkisuuteen. Voisitte YLE jatkaa vaikka Boris Winterhalterin […]

    • Kyllä minä vielä joitakin vuosia sitten sain esiintyä mediassa (lehdissä, radiossa ja TV:ssäkin) mutta sen jälkeen kun pääministerinä toiminut Matti Vanhanen jyrähti lehdistössä, että “KAIKKINAINEN ILMASTONMUUTOKSEN VÄHÄTTELY ON LOPUTTAVA HETI” media toisensa perässä asettivat minut “pannaan”. Sen jälkeen vain blogit ja nettisivut ovat olleet temmellyskenttääni ja hyvin siellä on ajoittain menestytty. Tähän voin lisää, että kyllä minunkin mielessä välillä epäilyksen poikanen nostaa päätään, mutta kun sitten jälleen paneudun uusimpaan tieteeseen, niin palaan ruotuun entistä innokkaampana, vaikka temmellyskenttää täytyy hakea.

    • Kuten Karillekin vastasin, on minullakin joskus käväissyt epäilys olenko sittenkään oikealla linjalla. Kun sitten jatkan uusimman kirjallisuuden lukemista ja sitä tulee paljon uutta jatkuvasti, huomaan, että velvollisuuteni on kuitenkin edelleen jatkaa Don Quixoten tapaista taistelua tuulimyllyjä vastaan (siis. toivottomalta näyttävää taistelua).

      Kuten, Pertti sanot, niin uskosta on todellakin kyse ja vieläpä sitä pahinta laatua, eli poliittiseksi mantraksi muuttunutta uskoa. Tunnen monia vastuuntuntoisia tutkijoita, jotak ovat kanssani paljolti samoilla linjoilla, mutta kun: “Sen laulua laulat kenen leipää syöt”. Tämä koskee myös tutkijoita meidän ilmatieteenlaitoksellakin, joilla sentään on vankkaa tieto meteorologiassa ja myös ilmastotieteessä – eivät vain uskalla tulla ulos komerosta.

      Tällä hetkellä maailmassa julkaistaan valtavasti tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat niin hiilidioksidin vaikutusta kuin myös korostavat auringon määräävää roolia. valitettavasti näitä ei juurikaan julkaista Suomeksi. Ehkä voisit hieman laajentaa näkemystäsi “tuhlaamalla aikaa” lukemalla mitä itse olen blogeissani kirjoittanut ja käydä vaikkapa erinomaisella http://www.ilmastofoorumi.fi/ sivustolla, jossa iahetta on käsitelty varsin laajasti.

  48. Mitä kertoisit lapsenlapsesi lapsenlapsille, kun he 50 vuoden päästä kysyvät, miksi tällainen esi-isämme oli niin kovasti sitä mieltä, että se ilmastonmuutos tuskin on ihmisen aiheuttamaa? Miksei hän halunnut uskoa ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen? Miksi hänen piti epäillä kaikkea niin paljon asiaa, joka on pohjimmiltaan hyvää tarkoittava?


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: